Ilmastonmuutos lisää veden kautta välittyvien infektioiden riskiä.
Epäpuhtauksia voi ajautua vesistöihin aiempaa enemmän tulvien ja rankkasateiden myötä, ja vesien lämmetessä taudinaiheuttajat uhkaavat lisääntyä talous- ja uimavesissä.
– Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä voidaan ajatella, että vettä on joko liikaa, liian vähän tai sitä on väärissä paikoissa, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen.
Tulvien ja sateiden lisäksi myös kuivat kaudet voivat vauhdittaa mikrobien lisääntymistä. Jos vettä on vähän, epäpuhtaudet saattavat esimerkiksi tiivistyä etenkin jätevedenpuhdistamojen purkupaikkoina käytettävissä joenuomissa, kun valumavesien laimentavaa vaikutusta ei ole.
– Haasteena on myös vesien lämpeneminen. Seurauksena voi olla sellaisten ympäristöbakteerien määrän kasvu, jotka aiheuttavat vastustuskyvyltään heikentyneille ihmisille terveysriskejä.
Ongelma koskee uimavesien lisäksi kiinteistöjä. Esimerkiksi legionella-bakteeri viihtyy rakennetuissa vesijärjestelmissä ja lämpimässä käyttövedessä. Vesijohtovesi voi olla lämpimämpää kuin ennen, mikä hyödyttää bakteereita.
– Toisaalta energiansäästötavoitteen seurauksena voi käydä niin, että lämmin vesi ei ole riittävän kuumaa, jotta se hillitsisi bakteerien kasvua. Tarvitaan tasapainoa siinä, että kylmä vesi pysyy riittävän kylmänä ja kuuma kuumana.
Tartuntoja voi tulla yllättävistäkin paikoista. Esimerkiksi suihkulähteiden vesipisarat voivat levittää legionellaa sisältäviä aerosoleja.