Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään oikeudenkäynti epäillystä vauvan murhasta. Nelikymppisen naisen syytetään murhanneen kahdeksankuisen lapsensa Helsingin Vuosaaressa touko-kesäkuussa.
MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Poliisi kertoi aiemmin, että vauvan epäillään kuolleen aliravitsemukseen ja kuivumiseen. Nainen soitti itse lopulta hätäkeskukseen. Poliisin mukaan nainen ei ollut esitutkinnassa antanut teolle mitään selkeää motiivia tai syytä.
Vauva löytyi kuolleena asunnosta, jossa nainen ja vauva asuivat. Epäilty rikos tuli poliisin tietoon, kun nainen soitti itse hätäkeskukseen. Poliisin mukaan viimeinen ulkopuolisten näköhavainto vauvasta oli toukokuussa, jolloin vauva vaikutti vielä hyvinvoivalta.
Tämän jutun päivittäminen on päättynyt.
16.37: Oikeudenkäynti on päättynyt tämän päivän osalta.
16.36: Nyt oikeus kuulee todistajana neuvolan terveydenhoitajaa. Todistaja kertoo, että syytetty oli hänen asiakkaansa neuvolassa.
– Hän tuli minulle alkuraskautensa aikana ja sitten on käynyt lähes kaikki neuvolakäynnit luonani. Niin raskauden aikana kuin lapsen syntymän jälkeen, todistaja kertoo.
Todistaja kertoo, että muuta poikkeavaa hän ei havainnut kuin, että naisen mielialakyselyssä oli hieman kohonneet pisteet. Raskauden aikana tällainen voi viitata esimerkiksi raskaudenaikaiseen masennukseen.
– Siihen tarjosimme apua, mutta hän ei halunnut ottaa sitä vastaan.
Lapsen kehitys oli normaalia, eikä muuta poikkeavaa neuvolassa ilmennyt. Käynnit olivat vastaanottokäyntejä.
– Heillä oli varattuna minulle ja lääkärille tarkastusaika, johon he eivät saapuneet. Yritin puhelimella tavoittaa äitiä, mutta en saanut häntä kiinni, todistaja kertoo.
Todistaja kertoo, että neuvolalla on velvollisuus ilmoittaa, jos lapsella on jokin terveysongelma tai perheessä on muita huolta herättäviä asioita. Neuvolassa vanhempia ohjataan siinä, miten toimia, jos lapsella on jokin vialla.
16:26: Nyt oikeus kuulee todistajana syytetyn toista naispuolista naapuria. Hänkin kertoo kuulleensa lapsen itkua usein. Syytetty oli muuttanut taloon hiljattain, eikä lapsi ensimmäisen parin viikon aikana itkenyt epänormaalisti. Sitten lapsen itku muuttui epänormaaliksi.
– Kuin lapsi olisi itkenyt henkensä hädässä, naapuri kuvailee.
– Sitten kun itku loppui, tuli aivan hiljaista. Päivämäärää en osaa sanoa. Kiinnitin vain huomiota siihen, että ykskaks tuli aivan hiljaista.
Tämäkin naapuri kertoo nähneensä lapsen äitinsä kanssa vain muutaman kerran ulkona.
Syyttäjä viittaa siihen, mitä todistaja on kertonut poliisikuulusteluissa. Kuulustelu on suoritettu 12. kesäkuuta. Naapuri on kertonut tuolloin, että havaintoja lapsen itkusta ei enää tuolloin ollut, oli vain hirveän hiljaista.
16:16: Nyt oikeus kuulee todistajana syytetyn naispuolista naapuria. Naapuri kertoo, että hänen pihaltaan näkee suoraan syytetyn kotiovelle.
Naapuri kertoo, että lapsi itki paljon ja usein. Hänen mielestään itku oli epänormaalia, koska se kesti monta tuntia putkeen.
– Siinä kuulee, ettei lasta otettu syliin, ruokittu tai yritetty lopettaa itkua. Lapsen itku saattoi kestää 4–5 tuntia putkeen. Se oli epänormaalia, epätoivoista ja välillä tuntui, että lapsi tukehtuu siihen itkuun. Minäkin kuuden lapsen äitinä osaan erottaa, millaista lapsen itku on, naapuri kertoo.
– 30. toukokuuta kello 24 jälkeen yöllä, kun itku oli jatkunut 4–5 tuntia, kävin koputtelemassa heidän ovellaan. Päätin silloin, että soitan hätäkeskukseen. Hän tuli sitten avaamaan, hänellä oli lapsi sylissä. Hän vakuutteli, että kaikki on hyvin, eikä ole mitään hätää. Sanoin, että voi tulla minulta hakee apua.
Naapuri kertoo käyneensä myös seuraavana päivänä naisen ovella, kun lapsi oli itkenyt monta tuntia putkeen. Tällöin nainen kertoi olleensa rukoilemassa. Naapuri kertoi nähneensä lapsen kaksi kertaa, yhden kerran pihalla toukokuu puolivälissä ja toisen kerran, kun lapsi oli naisen sylissä tämän avatessa ovea.
– Lapsi ei sillä hetkellä itkenyt, mutta minusta kaikki ei ollut hyvin. Lapsi ei reagoinut millään tavalla, silmät olivat sameat ja lasittuneet ja kasvot täysin ilmeettömät. Lapsesta näki, että kaikki ei ollut hyvin. Sanoin myöskin hätäkeskukseen silloin, että kaikki ei ole hyvin lapsella. Mutta hätäkeskus ei reagoinut siihen millään tavalla, koska äiti vakuutti, että kaikki oli hyvin, naapuri kuvailee.
Naapuri kertoo, että aluksi lapsen itku oli tavanomaista, mutta kuun loppuun mennessä se lisääntyi ja lisääntyi. Itkujaksot myös pitenivät. Naapurin mukaan lapsi itki joka päivä, kunnes kesäkuun puolella itku yhtäkkiä loppui.
Naapuri kertoo nähneensä syytetyn ulkona 7. kesäkuuta ja silloin lapsen itkua ei ollut kuulunut enää useampaan päivään.
16:03: Nyt oikeus kuulee syytetyn naispuolista ystävää. Nainen kertoo olevansa itse äitiyslomalla.
Nainen kertoo tavanneensa syytetyn naisen aikoinaan kirkossa ja ystävystyneensä tämän kanssa. Nainen kertoo vierailleensa naisen ja tämän lapsen kanssa Triplassa viime toukokuun lopussa. Tuolloin syytetty kertoi, että oli lopettanut seurustelun poikaystävänsä kanssa. Triplasta kolmikko meni Linnanmäen Sealifeen Naisen mukaan he viettivät yhdessä melkein koko päivän.
Naiset olivat sopineet tapaamisesta, koska todistajalla oli äitiysloma. Todistaja kertoo, että hän pyysi ystäväänsä nauttimaan päivästä ja auttoi tätä vauvan hoitamisessa. Tässä vaiheessa todistaja purskahtaa itkuun. Hän kertoo, että vauvalla oli kaiki kunnossa.
Kesäkuussa syytetyn sukulaiset soittivat ystävälle ja kertoivat olevansa huolissaan syytetystä. Ystävä kertoo, että hankki syytetyn osoitteen osoitepalvelusta, koska ei tiennyt, missä tämä asui. Todistaja kertoo menneensä ystävänsä luokse, mutta ystävä ei avannut ovea mutta seisoi vain oven takana.
– Minä sanoin hänelle, että avaa ovi tai soitan poliisille. Sitten hän avasi oven ja huomasin, että hän oli laihtunut paljon. Hän käski minun mennä pois. Hän ei päästänyt minua käytävästä eteenpäin, todistaja kertoo.
– Minä pyysin päästä vessaan, jotta voisin katsoa, onko vauvalla kaikki hyvin. Hän sanoi ei, ei, ei. Hän vei minut pesutupaan vessaan. Sitten hänen sisko soitti minulle ja kertoi olevansa huolissaan hänestä. Kysyin, miksei hän ole vastannut siskolleen. Hän kertoi, että hänellä on hiljaisuusviikko ja hän paastoaa. Minä sanoin, ettei hänen ole hyvä paastota, koska hän imettää. Sanoin, että hänen pitää pystyä antamaan vauvalle ruokaa.
Ystävä kertoo, ettei nähnyt vauvaa missään vaiheessa tai kuullut tämän ääntelevän.
15:47: Oikeudenkäynti jatkuu pari tuntia myöhässä julkisena. Seuraavaksi kuullaan syytetyn ystävää.
10.35: Oikeudenkäynnin julkinen osuus päättyy tältä erää. Oikeus käsittelee salassapidettävät kirjalliset todisteet. Tämän jälkeen oikeus kuulee murhasta syytetyn äidin ja vauvan isän suljettujen ovien takana.
Oikeudenkäynti jatkuu julkisena kello 13.45, jolloin oikeus kuulee todistajia.
10.30: Oikeus kuulee todisteena hätäkeskustallenteen, jossa naapuri kertoo, että pientaloyhtiössä huutaa vauva jälleen. Naapuri kertoo käyneensä perheen ovella, mutta äiti ei avaa ovea. Nyt naapuri on huolestunut, koska lapsen huuto on muuttunut voimattomaksi. Hätäkeskus neuvoo naapurin uudelleen perheen ovelle koputtelemaan. Naapuri kertoo, että lapsi on huutanut koko päivän ja hän on käynyt jo useita kertoja ovella, mutta äiti ei avaa ovea.
Hätäkeskus ottaa asunnon osoitteen ylös. Naapuri toistelee olevansa todella huolissaan. Hän lähtee koputtelemaan ovelle uudestaan hätäkeskuksen pyynnöstä mutta kertoo, että nyt asunnossa on hiljaista. Naapuri kertoo, että äiti on ilmeisen yksin vauvansa kanssa ja hän on huolissaan, saako äiti apua.
Naapuri kertoo hätäkeskukselle, että vauvaperheen oven takana on nyt hiljaista. Hän koputtaa oveen. Hätäkeskus rauhoittelee, että lapsi saattaa olla kipeänä. Äkisti äiti avaa oven ja naapuri kysyy, onko hänellä hätä. Vauvan äiti vastaa, että ei ole. Naapuri pyytää äitiä hakemaan häneltä apua, jos on jotakin ongelmaa.
"No niin, heillä oli ilmeisesti kaikki kunnossa ja hyvin siellä", hätäkeskuspäivystäjä sanoo iloisesti ja sitten puhelu loppuu.
10.20: Nyt oikeus ottaa vastaan julkisen kirjallisen todistelun. Syyttäjä näyttää kuvia, jotka on otettu päivää ennen kuin äiti syyttäjän käsityksen mukaan alkoi jättää vauvaa ravinnotta. Vauvan isä purskahtaa itkuun nähdessään kuvia lapsestaan, nainen ei niihin juurikaan kiinnitä huomiota vaan puhuu avustajansa kanssa.
Seuraavaksi syyttäjä esittelee vauvan neuvolakorttia, joiden mukaan lapsi on kehittynyt täysin normaalisti. Vauvassa ei myöskään havaittu neuvolakäynneillä mitään poikkeavaa. Viimeisen kerran lapsi kävi puolivuotisneuvolassa. Vauva söi tuolloin äidinmaitoa ja kiinteää ruokaa.
10.03: Äiti kiistää ehdottomasti, että olisi tahallaan jättänyt ruokkimatta tai juottamatta lasta. Äidin mukaan lapsi on kieltäytynyt ravinnosta ja juomasta. Tämän jälkeen äiti on huolehtinut lapsen tarpeista parhaaksi katsomallaan tavalla.
Puolustuksen mukaan hoitotapaan liittyy jollakin tavalla hänen synnyinmaansa tapa, josta on todisteena viestiketjuja esimerkiksi naisen siskon kanssa.
Puolustuksen mukaan viestiketjuista käy ilmi, että nainen ainakin jollakin tavalla ilmoitti tilanteesta ulkopuoliselle. Puolustuksen mukaan teosta puuttuu tahallisuus. Puolustuksen mukaan teko ei ole sillä tavalla julma, raaka tai törkeä, että se voitaisiin katsoa murhaksi. Puolustus kysyy, että voisiko kyseessä olla kuolemantuottamus ja pyytää oikeutta arvioimaan sen.
09.59: Lapsen isän avustaja kertoo, että vauva oli isälle hyvin rakas ja hänen ainoa lapsensa. Asia on miehelle edelleen hyvin raskas.
Isälle on aiheutunut vauvan kuolemasta syvää surua, voimakasta ahdistusta ja univaikeuksia. Avustaja kertoo, että isä joutuu edelleen turvautumaan terveydenhuollon apuun ja lääkitykseen.
Isä asui aluksi lapsen kanssa samassa asunnossa, kunnes hän erosi lapsen äidistä ja nainen muutti lapsen kanssa omaan asuntoon.
09.48: Syyttäjän mukaan vauva oli perusterve ennne rikoksen tapahtumista. Syyttäjä kertoo asiaesittelyssään, että vauvan kuolemaan johtaneet tapahtumat kestivät noin 20 päivää ja vauvan äiti oli asunnossa koko tämän ajan kahdestaan vauvan kanssa.
Syyttäjän mukaan äidillä oli kyky ja mahdollisuus ruokkia lastansa normaalisti, mutta hän laiminlöi tämän räikeästi tästä huolimatta. Naapurit havaitsivat useita viikkoja vauvan poikkeuksellisen voimakasta itkua. Syyttäjän mukaan itku kesti noin kahden viikon ajan. Syyttäjän käsityksen mukaan vauva lopetti itkunsa ennen kuolemaansa, koska ei enää jaksanut itseä.
Syyttäjän mukaan äiti eristi lapsensa täydellisesti, eikä päästänyt ketään asuntoon, ei ilmoittanut asiasta ulkopuolisille ja jätti menemättä 7. kesäkuuta varattuun neuvolaan. Lisäksi äiti ravisteli tai muutoin aiheutti ruumiillisella väkivallalla lapselleen vaurioita aivoihin.
Syyttäjä pitää henkirkosta rikosoikeudellisesti poikkeuksellisena, eikä vastaavasta tapauksesta ole aiemmin annettu murhatuomiota Suomessa. Vauvan jättäminen lähes totaalisesti ravinnotta on aiheuttanut vauvalle asyyttäjän mukaan hitaan ja kivuliaan kuoleman. Syyttäjän mukaan on vaikeaa kuvitella julmempaa tapaa kuolla kuin kahdestaan huoltajansa kanssa nälkiintymisen seurauksena.
09.42: Nainen kiistää murhasyytteen ja aiheuttaneensa lapsen kuoleman. Puolustuksen mukaan äiti ruokki lasta parhaan kykynsä mukaan ja oli siinä käsityksessä, että lapsen tila tulee paranemaan.
Jos oikeus kuitenkin katsoo, että nainen surmasi lapsen tahallisesti, puolustuksen mukaan äiti pitäisi tuomita joko surmasta tai lapsensurmasta. Teon taustalla oli puolustuksen mukaan sekä lapsen että äidin terveydelliset syyt. Puolustuksen mukaan teon voidaan katsoa johtuvan synnytyksen aiheuttamasta uupumuksesta.
Puolustus kiistää myöskin teon törkeyden ja sen, että äiti olisi tehnyt minkäänlaista ruumiillista väkivaltaa lapselleen.
09.40: Vauvan isä yhtyi syyttäjän vaatimuksiin ja vaati, että oikeus määrään äidin korvaamaan hänelle 12 000 euroa kärsimyskorvauksia. Lisäksi hän vaatii naiselta sairaanhoitokustannuksia, ansionmenetyskuluja, vauvan hautaamiskustannukset sekä oikeudenkäyntikulut.
09.38: Syyttäjä lukee syytteen. Syyttäjä vaatii nelikymppiselle naiselle rangaistusta kahdeksankuisen poikavauvansa murhasta. Syyttäjän mukaan äiti ei ole huolehtinut vauvansa ruokkimisesta ja juottamisesta, vaikka on tiennyt, että lapsi todennäköisesti kuolisi tähän.
Vauvalle aiheutui hengenvaarallista alipainoa, kuivumaa ja aliravitsemusta. Lisäksi äiti kohdisti syyttäjän mukaan vauvaansa voimakasta väkivaltaa ravistelemalla vauvaa tai muulla tavalla niin, että vauvan pää retkahteli voimakkaasti. Tästä aiheutui vauvalle aivoihin vaurioita.
Vauva itki asunnossa useiden viikkojen ajan ja kuoli lopulta nestehukan ja nälkiintymisen seurauksena. Äiti ei syyttäjän mukaan päästänyt muita ihmisiä asuntoon, eikä mennyt vauvalle varattuun kahdeksankuukautisneuvolakäynnille. Äiti ei myöskään ilmoittanut tilanteesta ulkopuolisille.
Syyttäjä vaati myös, että naisen mielentila tutkitaan.
09.31: Oikeuskäsittely jatkuu julkisena. Oikeus päätti hyväksyä kaikki salassapitopyynnöt. Osa kirjallisista todisteista salattiin, samoin murhasta syytetyn äidin kuuleminen ja vauvan isän kuuleminen tapahtuu suljetuin ovin.
09.25: Oikeus vetäytyi ratkomaan salassapitoa koskevia pyyntöjä. Puolustus pyysi, että vastaajan kuuleminen tapahtuisi suljetuin ovin. Syyttäjä vastusti tätä.
09.17: Oikeudenkäynti alkoi yhdeksän aikoihin ja media sai hetken kuvata oikeussalissa. Nainen saapui oikeudenkäyntiin peitellen kasvojaan medialta.
Kun median kuvauslupa loppui, kuolleen vauvan isä kutsuttiin saliin. Paikalle odotettiin myös espanjankielen tulkkia.
9:07Miksi äiti surmaa oman lapsensa? Kokeneet poliisit pohtivat asiaa Murharyhmässä.
Rebekka Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa rikos- ja oikeustoimittajana.
Härköseen voit olla yhteydessä rikos- ja oikeusaihealueen juttuvinkkeihin ja silminnäkijähavaintoihin liittyen. Härkönen ottaa mieluusti myös vastaan ajankohtaisia valokuvia sekä videoita esimerkiksi onnettomuus-, rikos- ja viranomaisoperaatiopaikoilta.
Härkönen on syntyjään helsinkiläinen mutta asunut ja työskennellyt parin vuosikymmenen ajan Turussa, joten Varsinais-Suomen asiat tuntuvat läheisiltä. Toiselta ammatiltaan Härkönen on rikoskirjailija.
Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tavallisten ihmisten oikeudet, yhteiskunnan järjestelmävirheet, viranomaisväärinkäytökset ja järjestäytynyt rikollisuus.
YHTEYSTIEDOT:
Puhelinnumero: 050 4777 174 (Parhaiten tavoittaa WhatsApp-viestillä tai perinteisellä tekstiviestillä.)
