Vanhemmat ja kätilöt kritisoivat perhe- ja synnytysvalmennusta: "Katsotaan yksin videoita Youtubesta"

Tampereen Eteläpuistossa nauttii kesäpäivästä kymmenkunta äitiä vauvoineen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vauvakerhossa äidit saavat juttukavereita ja vertaistukea, asioita, joita perhevalmennuksessa ei juuri voitu tarjota koronarajoitusten aikaan. Valmennus siirrettiin verkkoon, mutta nyt Tampereella on jo palattu normaaliin käytäntöön.

Vauvakerhon äideistä yksi oli mukana lähivalmennusryhmässä viime vuoden lopulla. Jotkut olivat osallistuneet etävalmennukseen, eräs äiti ei kokenut tarvitsevansa valmennusta eikä myöskään muutama uudelleensynnyttäjä.

Äidit ymmärtävät koronarajoituksia, vaikka kasvokkain tapahtuva valmennus olisi ollut monen mieleen. Tällä kannalla on myös Olavi-vauvaansa hoivaava Joanna Jokela, joka osallistui odotusaikanaan nettivalmennukseen. Mukana oli kymmeniä vanhempia, eikä siellä esitetty kysymyksiä tai syntynyt keskustelua.

– Tunnilla keskityttiin synnytykseen ja vauvanhoidon teknisiin asioihin. Jälkikäteen ajateltuna olisin ehkä kaivannut enemmän synnytyksen jälkeiseen aikaan valmistautumista. Silloin ei tulisi yllätyksenä se, kuinka se on tietyllä tavalla rankkaa aikaa ja omat tunteet heittelevät.

Tukena Youtube-videot

Imetyksen osalta Jokela olisi toivonut enemmän tietoa siitä, miten pitäisi toimia, jos se ei lähde hyvin käyntiin. Myös parisuhdeneuvonta olisi hänen mukaansa hyödyllistä aivan kaikille.

– Vaikka mitään ongelmia ei olisikaan, pariskuntana olisi hyvä valmistautua siihen, miten paljon lapsi muuttaa elämää perheen uutena kiintopisteenä. Etukäteen ei välttämättä ymmärrä, että tällaiselle valmennukselle olisi tarvetta. Vanhemmille voisi valottaa tarkemmin valmennuksen sisältöä ja tuoda esille, miksi se voisi olla hyödyllistä.

– Synnytys- ja perhevalmennus voi olla nykyisin sitä, että katsotaan äärimmillään yksin videoita Youtubesta, saadaan sähköposti linkkeineen tai puolentoista tunnin aika verkkokokoukseen, kuvailee tekniikan lisensiaatti ja verkkopedagogi Marjaana Siivola, joka tekee perhe- ja synnytysvalmennuksesta väitöskirjaa Aalto-yliopistolle.

Hän arvioi, että valmennusten toteuttamisessa on myös suuria eroja kuntien välillä.

Siivola ja professori Teemu Leinonen ovat kartoittaneet perheiden kokemuksia ja kätilöiden näkemyksiä valmennuksista kyselyillä, joihin perheiltä tuli 538 vastausta ja kätilöiltä 49. Verkkokyselyt olivat auki lokakuusta 2019 tammikuuhun 2020.

Odottajien vastauksissa nousi esiin puutteellinen valmennus. He eivät kokeneet saavuttaneensa kaikkia tavoitteita, jotka on määritelty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) äitiysneuvolaoppaassa.

Eniten jäätiin kaipaamaan vahvistamista vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa, odotusajan terveyden edistämistä, vertaistukea ja seksuaalisuuden haasteiden käsittelyä.

Oppaan viidestä päätavoitteesta parhaan arvosanan sai synnytyksen normaalin fysiologisen kulun ymmärtäminen, jonka runsaat puolet vastaajista katsoi saavuttaneensa.

Laki edellyttää valmennusta

Kyselyn mukaan ennen synnytystä perhevalmennusta tarjottiin keskimäärin kolme kertaa, yhteensä 4,5 tuntia. Neljälle viidestä tarjottiin synnytyksen jälkeen yksi 1–2 tunnin valmennuskerta. Liki viidesosa vastaajista kertoi, ettei heidän neuvolassaan tai edes kunnassaan järjestetä perhevalmennusta.

Kyselyn jälkeen alkanut pandemia on Siivolan mukaan edelleen vähentänyt valmennuksia ja siirtänyt niitä verkkoon.

Lainsäädäntö edellyttää, että kuntien pitää tarjota ensisynnyttäjille perhevalmennusta, jonka yhtenä osana on synnytysvalmennus.

– Valmennusten toteuttamista valvoi aikaisemmin THL, mutta ilmeisesti resurssien karsimisen takia seuranta on jäänyt pois.

Kyselystä kävi myös ilmi, että valmennusten ajankohta ja pitkät etäisyydet saattoivat haitata niihin osallistumista. Ainoaa tilaisuutta osallistua valmennukseen on tarjottu esimerkiksi toisella paikkakunnalla keskellä päivää, eikä sinne ole päässyt työn tai sairauden takia.

Myös kätilökyselyssä nousi esiin riittämätön valmistautuminen synnytykseen. Synnyttäjien tulisi tietää enemmän synnytyksen perusteista, kivusta ja kivun kanssa pärjäämisestä. Tiedon lisäksi kätilöt toivoivat myös henkistä tukea odottajille.