Kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua, arvioi valtiovarainministeriö taloudellisessa katsauksessaan.
– Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Spolanderin mukaan talouden ajautumista taantumaan ei voida sulkea pois.
– Epävarmuus, huoli energiasta, nopea inflaatio, rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla, hän sanoo.
Lue lisää: Etla: Suomi ajautuu loppuvuonna taantumaan
Talouden seisahdus jää ennusteen mukaan väliaikaiseksi. Ministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia, ensi vuonna 0,5 prosenttia ja vuonna 2024 taas 1,4 prosenttia.
Ensi vuoden kasvuun liittyy sen verran paljon epävarmuutta, että ministeriön ennuste asettuu -2,2 prosentin ja 3,3 prosentin välille.
Vielä kesäkuun ennusteessaan ministeriö arvioi talouden kasvuksi tänä vuonna 1,4 prosenttia.
Suomen Pankki ennusti viime viikolla, että kasvua tulee tänä vuonna 2,2 prosenttia. Talous supistuisi ensi vuonna 0,3 prosenttia ja palaisi 1,1 prosenttiin sitä seuraavana vuonna.
Ennuste voi huonontua, jos isoja yllätyksiä tulee
Maltillinen kuva perustuu siihen, että kriisit eivät kärjisty eivätkä markkinat romahda. Siten ennuste muuttuisi oleellisesti, jos esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota eskaloituisi, koronapandemia kärjistyisi tai energiamarkkinat romahtaisivat.
– Yllätyksiä todennäköisesti tulee. Ne voivat tulla yksittäin, tai niitä voi tulla useita samaan aikaan. Epävarmuus ja riskit ovat nyt suuria, ja niihin pitää varautua, Spolander korosti katsauksessa.
Ennusteeseen ei ole laskettu mukaan hallituksen lupaamaa 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energiayhtiöille eikä Fortumille suunnattua 2,35 miljardin euron siltarahoitusta.
Ennusteessa lähdetään siitä, että hoitajaliitot saavat saman palkankorotuksen kuin mitä kunta-alalla sovittiin.
– Jos hoitajaliitot saavat enemmän, se näkyy alijäämässä, mutta meillä ei ole tässä ennusteessa mukana vaikutusarviota, sanoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Kunta-alalle sovittiin palkkaohjelma, jonka myötä palkat nousevat normaalien sopimuskorotusten lisäksi viiden vuoden aikana viisi prosenttia.
Super ja Tehy ovat vaatineet yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosenttiyksikön lisäkorotuksen.
Ministeriö olettaa, että ensi vuoden sopimuskorotukset ovat korkeampia kuin tänä vuonna ja nimellispalkat nousevat 3,5 prosenttia.
– Oletuksen taustalla on työvoiman vahva kysyntä ja merkittävästi nopeutunut kuluttajahintojen nousuvauhti, totesi finanssineuvos Harri Kähkönen.
Tuloista ei juuri jää säästöön
Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt jo lähes 8 prosenttiin ja nousee keskimäärin 6,5 prosenttiin tänä vuonna. Hintoja nostaa erityisesti pula energian tarjonnasta.
Ministeriön mukaan hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa ja pitää kulutuksen kasvun vaisuna loppuvuonna. Työllisyyden kasvusta huolimatta kotitalouksien reaalitulot pienenevät eikä niitä juuri jää säästöön.
Kulunut vuosi on ollut taloudessa, tuotannossa ja työllisyydessä selvästi odotettua vahvempi. Samalla julkisen talouden tulot ovat kasvaneet ja alijäämät pienentyneet.
Kun talouden kasvu hidastuu, julkisen talouden alijäämät ja velkasuhde alkavat kasvaa uudelleen.
Budjettiriihessä ja jo aiemmin päätetyt mittavat tukitoimet sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat jatkuvasti kasvavat menot heikentävät VM:n mukaan myös julkista taloutta. Alati kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä.
– Julkisen sektorin lakisääteiset ja muut palvelut ja etuudet kasvavat nopeammin kuin meidän talouden kantokykymme kasvaa, Spolander sanoi.
Juttua päivitetty kello 14.26: Ensimmäisen väliotsikon jälkeen termiä laina- ja takausohjelma, ei laina- ja talousohjelma.
Juttua päivitetty kello 13.46: Päivitetty kauttaaltaan.