Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Valtiovarainministeriö löi tiskiin karmeat luvut sopeutuksesta

Sopeutustarve ensi vaalikaudella on enemmän kuin 9,9 miljardia euroa, jos Suomen talous ei kasva odotetusti.
Sopeutustarve ensi vaalikaudella on enemmän kuin 9,9 miljardia euroa, jos Suomen talous ei kasva odotetusti.MTV
Julkaistu 13.10.2025 19:51

MTV UUTISET – STT

Valtiovarainministeriön (VM) laskelmien mukaan sopeutustarve ensi vaalikaudella olisi vielä paljon kovempi kuin esillä ollut 9,9 miljardia euroa, jos Suomen talous ei kasva odotetusti. 

VM:n laskelmien mukaan taloutta pitäisi sopeuttaa jopa 18,4 miljardilla eurolla neljässä vuodessa, jos talouskasvu jatkuu yhden prosenttiyksikön perusskenaariota hitaampana vuosina 2027–2031.

Perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on 1,6 prosenttia keskimäärin vuodessa. Tällöin sopeutustarve olisi neljän vuoden sopeutuskaudella 9,9 miljardia euroa. 

Jos sopeutuskausi on seitsemän vuotta, olisi sopeutustarve 6,4 miljardia euroa.

Toisaalta, jos talouskasvu on esimerkiksi prosenttiyksikön perusskenaariota nopeampaa, on ensi vaalikauden neljän vuoden sopeutustarvekin enää 7,4 miljardia euroa, ilmenee STT:n haltuunsa saamista tuoreista laskelmista.

Luvut ovat VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027 eli millaisia voisivat olla EU:n finanssipoliittisista säännöistä tulevat vaatimukset Suomelle ensi vaalikaudelle. 

Luvut voivat vielä muuttua paljonkin.

Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.

Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden. Päätös on kerrottava EU:lle seuraavan hallituskauden alussa vuonna 2027.

Lue myös: VM varoittaa: Suomea uhkaa EU:n alijäämämenettely jo tänä syksynä – tarjolla uusi selitys

Perustuu äärimmäiseen skenaarioon

Valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson kertoo STT:lle, että arvio 18,4 miljardin euron sopeutustarpeesta perustuu "ekstriimiin" skenaarioon.

– En osaa sanoa, mikä olisi sellainen kriisi, että sen takia ennustettaisiin neljä vuotta eteenpäin niin heikkoa kasvua. Yleensähän sokit tulevat yllätyksenä, Henriksson sanoo STT:lle.

VM:n laskelmat ovat olleet Suomen niin sanotusta velkajarrusta neuvottelevan parlamentaarisen työryhmän viimeisimmän sovun pohjana.

Suomen on kirjattava EU-säännöt lakiin ensi vuoden alkuun mennessä. Lakipaketti sisältää EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanon lisäksi kansallisia linjauksia, joista parlamentaarinen työryhmä on neuvotellut.

STT:n tietojen mukaan työryhmä on päättämässä kansallisista linjauksista tiistaina. Ne tulevat voimaan vuonna 2031.

– Ensi vaalikausi on siirtymäkausi eli kansallinen reunaehto ei ole vielä voimassa ja arvio tulee puhtaasti EU:n säännöistä. Herkkyysarviossa on tehty oletus, että tehdään neljän vuoden sopeutuskausi, joka normaalioloissa olisi 9,9 miljardia. Jos kasvu olisi paljon hitaampaa, velka menisi yli 90 prosentista, mikä tarkoittaisi, että EU-säännöt olisivat vielä nykyistä tiukemmat, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa seitsemän vuoden sopeutuskaudessa on alempi sopeutus, koska sopeutus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle.

Lue myös: Kokoomus lupasi 100 000 työpaikkaa – puoluejohto kommentoi nyt vaalilupausta, joka ei toteudu

Velkasuhteen pienentämistä jatkettaisiin

EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaan julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Komissio laskee kullekin jäsenmaalle velkakestävyysanalyysin niin sanotun viiteuran, mikä määrittelee sopeutusvaatimuksen.

Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen julkisen velan olevan lähempänä 90 prosenttia ensi vuonna.

Tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. 

Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.

– Silloin kansallinen sääntö ei ole sitova, vaan pitää tehdä EU:n säännön mukaan. EU:ta löysempää sääntöä ei ole lupa toimeenpanna kansallisesti, Henriksson sanoo.

Miksi kansallisia sääntöjä siinä tapauksessa edes tarvitaan?

Henrikssonin mukaan se johtuu siitä, että EU:n sääntö loppuu 60 prosenttiin. Ajatus on, että vaikka EU ei enää vaatisikaan Suomelta toimia sen jälkeen, kun se on saavutettu, niitä silti tehtäisiin ja velkasuhteen pienentämistä jatkettaisiin.

Lisää aiheesta:

VM: EU-säännöt edellyttävät ensi vaalikaudella jopa 6–10 miljardin euron sopeutustaOrpo ja Purra: Valmisteilla on ylivaalikautinen velkajarruSuomen Pankki vaatii velkakattoa lakiin – Olli Rehn MTV:lle: "Kansantaloutemme pohja murenemassa"VM: Suomi on hyvin lähellä joutua EU:n tarkkailuluokalle – näin paljon velkaa saisi enintään ollaHallituksen kaavailemat hurjat lisäsopeutukset saavat asiantuntijat huolestumaan: "Riski taantuman pitenemisestä kasvaa"EU-maille tulossa uudet vaatimukset julkisen rahan käytöstä – komissio tavoittelee sääntöjä, jotka olisi räätälöity maakohtaisesti
PolitiikkaYhteiskuntaRahaVerotEUEurooppaTalous

Tuoreimmat aiheesta

Politiikka
  • 21:59
    Euroviisut

    Euroopan yleisradiounioni lykkää päätöstään Israelin viisukohtalosta

  • 16:51
    Orpon hallitus

    Kirja: Idea hallituksen rasismitiedonantoon tuli Milttonin konsultilta – Purra: “Ei olisi pitänyt suostua”

  • 16:22
    Petteri Orpo

    Orpo kosiskeli perussuomalaisia hallituskumppaniksi SDP:n vaalivoiton jälkeen, kertoo uutuuskirja

  • 14:25
    Ruoka

    Kielenhuoltaja kasvismakkarakohusta: Eihän lihapullakaan ole pulla

  • Eilen22:24
    Sote

    Näin HUS valmistautuu sotaan