Valtiovarainministeriö löi tiskiin karmeat luvut sopeutuksesta

Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden. Päätös on kerrottava EU:lle seuraavan hallituskauden alussa vuonna 2027.

Lue myös: VM varoittaa: Suomea uhkaa EU:n alijäämämenettely jo tänä syksynä – tarjolla uusi selitys

Perustuu äärimmäiseen skenaarioon

Valtiovarainministeriön EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson kertoo STT:lle, että arvio 18,4 miljardin euron sopeutustarpeesta perustuu "ekstriimiin" skenaarioon.

– En osaa sanoa, mikä olisi sellainen kriisi, että sen takia ennustettaisiin neljä vuotta eteenpäin niin heikkoa kasvua. Yleensähän sokit tulevat yllätyksenä, Henriksson sanoo STT:lle.

VM:n laskelmat ovat olleet Suomen niin sanotusta velkajarrusta neuvottelevan parlamentaarisen työryhmän viimeisimmän sovun pohjana.

Suomen on kirjattava EU-säännöt lakiin ensi vuoden alkuun mennessä. Lakipaketti sisältää EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanon lisäksi kansallisia linjauksia, joista parlamentaarinen työryhmä on neuvotellut.

STT:n tietojen mukaan työryhmä on päättämässä kansallisista linjauksista tiistaina. Ne tulevat voimaan vuonna 2031.

– Ensi vaalikausi on siirtymäkausi eli kansallinen reunaehto ei ole vielä voimassa ja arvio tulee puhtaasti EU:n säännöistä. Herkkyysarviossa on tehty oletus, että tehdään neljän vuoden sopeutuskausi, joka normaalioloissa olisi 9,9 miljardia. Jos kasvu olisi paljon hitaampaa, velka menisi yli 90 prosentista, mikä tarkoittaisi, että EU-säännöt olisivat vielä nykyistä tiukemmat, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa seitsemän vuoden sopeutuskaudessa on alempi sopeutus, koska sopeutus jakautuu pidemmälle ajanjaksolle.

Lue myös: Kokoomus lupasi 100 000 työpaikkaa – puoluejohto kommentoi nyt vaalilupausta, joka ei toteudu

Velkasuhteen pienentämistä jatkettaisiin

EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen mukaan jäsenmaan julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Komissio laskee kullekin jäsenmaalle velkakestävyysanalyysin niin sanotun viiteuran, mikä määrittelee sopeutusvaatimuksen.

Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen julkisen velan olevan lähempänä 90 prosenttia ensi vuonna.

Tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. 

Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.

– Silloin kansallinen sääntö ei ole sitova, vaan pitää tehdä EU:n säännön mukaan. EU:ta löysempää sääntöä ei ole lupa toimeenpanna kansallisesti, Henriksson sanoo.

Miksi kansallisia sääntöjä siinä tapauksessa edes tarvitaan?

Henrikssonin mukaan se johtuu siitä, että EU:n sääntö loppuu 60 prosenttiin. Ajatus on, että vaikka EU ei enää vaatisikaan Suomelta toimia sen jälkeen, kun se on saavutettu, niitä silti tehtäisiin ja velkasuhteen pienentämistä jatkettaisiin.

• 19:56
  Sote

  Keskusta ja SDP tylyttävät hallitusta sote-kriisin hoidosta: "Peli pitäisi viheltää poikki"
• 15:32
  Sari Essayah

  Essayah puolustaa hallituksen taloustoimia
• 14:01
  Äärioikeisto

  Saksan äärioikeisto haluaa perustaa uuden nuoriso-osaston
• 07:22
  Turvallisuus

  Poliisi tahtoo seurata suomalaisia ilman tarkkoja rikos­epäilyjä – nyt puhuu Supon päällikkö
• Eilen18:00
  Tuulivoima

  Tuulivoiman etäisyyssääntely estää lisärakentamisen Etelä-Suomeen, varoittaa etujärjestö
• Lataa lisää