Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua ja muistuttaa jo normaalin ajan ongelmista – "Ranta on näkyvissä, on jaksettava uida"

Talouskasvun edellytyksenä on se, että koronaviruksen tautitilanne saadaan ensi vuoden alkupuolella hyvään hallintaan ja väestöä saadaan kattavasti rokotettua tautia vastaan.

– Ennusteemme mukaan talous ei kasva kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä eikä 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen jälkeen talous saa uudelleen siivet alleen, kun kotitaloudet kuluttavat säästyneitä varojaan ja yritykset käynnistävät lykättyjä investointeja. Kun muu maailma tekee samaa, myös vienti elpyy, ylijohtaja Mikko Spolander sanoo.

Spolander vertaa tilannetta siihen, että keväällä hypättiin uimaan sumuisessa tilanteessa, jossa rantaa ei näkynyt.

– Nyt ranta on näkyvissä, on jaksettava uida. Valtio heittää vielä pelastusrenkaita tarvitseville, Spolander puhui torstain tiedotustilaisuudessa.

Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 prosenttia. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Maailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta syvästä taantumasta vuoden 2021 kuluessa. Elpyminen painottuu vuoden jälkipuoliskolle.

Tasapainotusta tehtävä

Spolander muistuttaa siitä, että päättäjien on koronapandemian jälkeen tasapainotettava julkista taloutta, joka on nyt velkaantunut rajusti.

Suomea haastaa erityisesti väestön ikääntyminen.

– Kun alkaa olla selvää, että Suomi on siirtymässä epidemian jälkeiseen aikaan, talouspolitiikan painopisteen olisi perusteltua siirtyä akuutista kriisinhoidosta talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen, Spolander toteaa.

Käytännössä tasapainotus tarkoittaa esimerkiksi työllisyyttä edistäviä päätöksiä, kilpailukyvyn parantamista sekä mahdollisesti säästöjen tekemistä.