Välinpitämättömyyttä väkivallaksi kuvaava kampanja kuumensi tunteet: "Ei ole tarkoitus syyllistää äitiä"

Mainoskampanjan kuvassa ruukku hajoaa, koira repii tyynyä ja lapset riehuvat. Äiti istuu puhelimeensa uppoutuneena. Slogan julistaa ”välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa”.

– Tässä on kärjistetty kuva, eikä tarkoitus ole syyllistää, vaan herättää keskustelemaan ja huomaamaan lapsi, Olli Salin, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja, sanoo.

Kyseessä on Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanja, joka keskittyy tänä syksynä erityisesti pieniin lapsiin kohdistuvaan välinpitämättömyyteen. Kampanja on herättänyt närää sosiaalisessa mediassa: sitä on pidetty muun muassa äitiä syyllistävänä. Moni on kyseenalaistanut puhelimen käyttämisen ja välipitämättömyyden rinnastamisen väkivaltaan.

Helsingin kaupungilla on ollut aiempina vuosina samanlaisia suuria kampanjoita. Vuoden 2011 kampanja koski pieniä lapsia ja vauvoihin liittyvän heristämisen vaikutuksia ja pahoinpitelyä. Seuraavana vuonna aiheena olivat leikki-ikäiset, sitten teini-ikäiset, aikuiset, vanhukset ja vammaiset. Vuonna 2015 slogan oli ”mikään ihonväri ei estä väkivaltaa”.

Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanja on eräänlainen paluu varhaislapsuuteen, Salin kuvaa. Kampanja ammentaa 2010-luvun ilmiöistä.

– Tutkimukset ja selvitykset, jotka lastenlääkärien omien tutkimusten ja kokemusten perusteella ovat varsin merkittäviä, koskevat sitä, että lasten fyysiseen pahoinpitelyyn puuttuminen on onnistunut melko hyvin, Salin kuvaa.

Lue myös: Some kuohuu Helsingin kaupungin kampanjasta – onko tämä mielestäsi väkivaltaa lasta kohtaan? 

Lastensuojelu ja 2010-luku tuovat mieleen Vilja-Eerikan tapauksen. Helsingissä murhatun 8-vuotiaan Vilja-Eerikan tapaus nosti lastensuojelun resurssit ja ongelmat otsikoihin. Oikeudessa puitiin sitä, miten pikkutytön kasvuolojen ja tilanteen selvittäminen laiminlyötiin, eikä pahoinpitelyä tunnistettu.

Lastensuojelulakiin tehtiin vuonna 2015 muutoksia. Laissa todetaan muun muassa, että lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista.

"Pahimmillaan se johtaa tähän"

Mutta onko välinpitämättömyys todella väkivaltaa tai pahoinpitelyä?

Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämän määritelmän mukaan väkivalta on…

Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen.

Lähde: Väkivallanvähentäminen.fi

Maailman terveysjärjestön WHO määrittelee väkivallan eri asteet. Väkivalta voi olla esimerkiksi henkistä, fyysistä tai taloudellista. Huomiotta jättäminen on Selinin mukaan kaltoinkohtelun esivaihetta. Se voi olla myös henkistä väkivaltaa.

– Jos se (kaltoinkohtelu) jatkuu pidempään, lapsi jää huomiotta. Miten hänen ja vanhemman suhde rakentuu, jos häntä ei lainkaan kuulla? Henkistä väkivaltaa pyritään kampanjassa nostamaan esiin. Pienen lapsen osalta huomiotta jättäminen voi johtaa pahimmillaan siihen, ettei edes lapsen perustarpeista huolehdita, Selin kuvaa.

– Pienille lapselle on hyvin vahingoittavaa, kun hän ei saa vastakaikua tai huomiota vanhemmiltaan. Välinpitämättömyys vahingoittaa, jos lapsen hätää, kuten pienen lapsen itkemistä, ei oteta huomioon.

"Ei ole tarkoitus syyllistää äitiä"

Kampanjassa huomio kiinnittyy myös toisen vanhemman poissaoloon.

– Ei ole tarkoitus syyllistää äitiä, vaan ottaa keskusteluun se, miten me aikuiset olemme oikeasti läsnä lasten, pienten ja isompien, elämässä. Se on pointti, jota yritämme nostaa esiin, Selin kuvaa.

Videolla lehahtava musta korppi on nähty samantapaisten kampanjoiden materiaaleissa aiemminkin. Se on edustanut isää ja perheessä esiintyvää väkivallan uhkaa, joka on jatkuvasti läsnä elämässä.

Pahimmillaan traumaattinen kokemus

Selin on itsekin törmännyt kaupassa ja joukkoliikenteessä siihen, että lasten kanssa liikuttaessa keskitytään puhelimeen. Jos huomio on jatkuvasti muualla, lapsi kokee, ettei aikuinen kuule, näe tai välitä. Selinillä itsellään on useita lapsenlapsia.

– Lastenlasten kanssa on tärkeää, että he tulevat huomioiduksi, kuulluksi, heidän kanssaan oikeasti ollaan ja tehdään. Se vaatii läsnäoloa ja kuulemista, Selin kuvaa.

Kun aikuisen huomio kiinnittyy muihin asioihin eikä hän ota lasta huomioon, se on kolaus lapsen itsetunnolle. Pahimmillaan on traumaattinen kokemus, jos lapsen tarvetta tai ääntä ei kuulla.

– Sitä haluttiin nostaa keskusteluun. Vuoden verran, pidempäänkin, olemme suunnitelleet kampanjaa. Varmasti se herättää huomiota. Olen huomannut, että sosiaalisessa mediassa on kiivastakin kannanottoa, Selin sanoo.

Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanjan teeman tiimoilta järjestetään myös yli 20 erilaista tilaisuutta, jossa ammattilaisia koulutetaan pieneen lapseen kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, oireiden havaitsemisessa, puheeksi ottamisessa ja asiaan puuttumisessa.

– Varmistetaan, että kaupungin työntekijöille, järjestöjen työntekijöille, poliisille, lastensairaalan ihmisille ja niin edelleen, tulee näkemys siitä, miten toimia, miten ottaa huomioon. Ettei välinpitämättömyyden, kaltoinkohtelun ja jopa fyysisen pahoinpitelyn kierre jatku. Mainoskampanjassa ei näy se, mikä on vähintään yhtä suurta: ettemme me ammattilaiset päästä enää Vilja-Eerikan tapaisia ilmiöitä pääsemään läpi käsien. Meidän vastuullamme on rohkeasti puuttua, Selin sanoo.

– Lasten huomioiminen on meidän kaikkien aikuisten vastuulla. Pitkään on ollut "koko kylä kasvattaa" -ajatus. Se tarkoittaa, ettei myöskään toisen lapsia saa jättää huomiotta. Aikuiset olemme laajasti vastuussa, se on sosiaalinen vastuumme, kaikista lapsista.

***