Seksuaalinen häirintä ja sukupuolistunut väkivalta varjostavat monen nuoren arkea. Erityisesti nuoret tytöt kokevat häirintää, usein verkossa.
Plan Suomen vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa jopa 42 prosenttia 15–25-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on joutunut häirityksi sosiaalisen median alustoilla, kuten Tiktokissa, Snapchatissa ja Instagramissa.
Vähemmistöihin kuuluvat tytöt kohtaavat erityisen paljon häirintää. Useat nuoret ja etenkin tytöt ovat saaneet myös sellaisen kokemuksen, ettei heidän tapaustaan ole otettu tosissaan.
Tilastojen mukaan joka kolmas 15–16-vuotias tyttö on kokenut seksuaalista häirintää, joka näkyy esimerkiksi huuteluna, kosketteluna, pukeutumisen arvosteluna tai seksuaalisina kommentteina.
Lue myös: 14-vuotias Anniina joutui ilkeän verkkohäirinnän uhriksi, jonka tekijä paljastui pelottavan läheltä
MTV Uutiset kohtasi yli 200 lasta, jotta me kaikki ymmärtäisimme, mitä he oikeasti näkevät somessa
Esimerkillä on suuri merkitys
Suomessa jopa 90 prosenttia naisista on ilmaissut joskus kokeneensa seksuaalista häirintää. Asiantuntijoiden mukaan sillä onkin suuri merkitys, millaisen esimerkin isät antavat pojilleen.
– Tärkeintä olisi opettaa miehet ja pojat pohtimaan jo varhaisessa vaiheessa omia rajojaan. Siinä vaiheessa, kun miehet alkavat pohtia sitä millainen kosketus tai kommentointi on heille itselleen ok ja mikä tekee heidän oman olonsa epämukavaksi, niin se auttaa kunnioittamaan toisten rajoja, Miehet ry:n puheenjohtaja Ville Savonlahti sanoo.
Savonlahden mukaan miesten tulisi ymmärtää oma vastuunsa siitä, että raiskaukset ja seksuaalinen häirintä saadaan loppumaan.
– Tämä on asia, joka aiheuttaa monessa miehessä epämukavia tunteita siitä, että onko se minun vastuullani tällainen sukupuolistuneen väkivallan tai seksuaalisen häirinnän kaltainen laaja, ikävä ilmiö. Miehet saattavat ajatella, että koska he eivät ole itse koskaan häirinneet ketään, niin onko heillä sitten vastuu muiden miesten tekemästä häirinnästä, Savonlahti sanoo.
– Jos ajatellaan mikä on miehille sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä, niin sillä on valtava merkitys, että siihen häirintään puututaan, sitä ei vahvisteta myötäilevillä kommenteilla ja ollaan myös valmiita puhumaan häirintää vastaan, hän jatkaa.
Lue myös: Maryamilta, 19, vetoomus kaikille miehille: "Jokainen voi auttaa"
Kommentti: Lasten ahdistelu somessa on arkipäivää – rangaistaanko lopulta tekijää vai lasta?
Tärkeää opettaa lapsille tunnetyöskentelyä
Terapeutin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että vanhemmat opettavat lapsilleen tunteiden käsittelyä, tunnetyöskentelyä ja asioista puhumista.
– Lapsille pitää opettaa, miten tunne tunnistetaan, miten sitä käsitellään ja siedetään. Tunnetyöskentely pitää lähteä varhaisista vaiheista, FM musiikkiterapeutti, tanssi-liiketerapeutti ja Suomen Musiikkiterapiayhdistyksen tuleva toiminnanjohtaja Henriikka Kuusisto kertoo.
– On meidän aikuisten vastuulla kurottaa kohti lasta ja opettaa tunnetaitoja, aivan kuten pyörällä ajamista.
Vanhempien tulisi myös itse ymmärtää, mitä häirintä on.
– Meidän täytyy tuntea sosiaalinen media, ne alustat missä nuoret pyörivät. Meidän täytyy validoida nuorten tunteet, pysähtyä, lopettaa oma turha puuhastelu. Mikä on sen tärkeämpää kuin meidän lasten ja nuorten viestit mitä he meille kertovat? Kuusisto sanoo.
Sukupuolistuneesta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä keskusteltiin SuomiAreenassa. Koko keskustelu on nähtävissä MTV Katsomossa.
Katso myös Asian ytimessä.doc: Vihan vastarinta
18:28