Vakavasta syystä määrätyn lähestymiskiellon panta- tai muu tekninen valvonta saa laajaa kannatusta oikeusministeriölle lausunnon antaneilta viranomaisilta.
Lausunnoissa kuitenkin todetaan, että muun muassa valvonnan toteutustapoja, henkilötietojen käsittelyä ja resursointia tulee selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa.
Oikeusministeriö asetti vuosi sitten maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida keinoja lähestymiskiellon tehokkuuden parantamiseksi, lähestymiskieltojen rikkomisen vähentämiseksi ja lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuuden lisäämiseksi. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä päättyi torstaina.
Mietinnössä ehdotetaan uutena keinona, että tuomioistuin voisi päättää laajennettuun lähestymiskieltoon liitettävästä sähköisestä valvonnasta, jos se olisi välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi.
– Pidän työryhmän ehdotuksista tärkeimpänä ehdotettua sähköistä valvontaa. Sähköinen valvonta parantaisi lähestymiskiellon tehokkuutta ja lisäisi kiellolla suojattavan turvallisuutta, katsoo esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lausunnossaan.
Lue mitä:
Käytössä koevapaudessa
Valvontajärjestelmään ohjelmoitaisiin alue, jolla oleskelu on kielletty ja järjestelmään tulisi automaattisesti hälytys, jos kieltoon määrätty menisi kielletylle alueelle.
Tällä hetkellä gps-paikannukseen perustuva sähköinen valvonta on käytössä muun muassa valvotussa koevapaudessa ja siviilitöihin sijoitettujen sekä opintoluvalla vankilan ulkopuolella opiskelevien vankien valvonnassa.
Ehdotuksen mukaan paikannukseen perustuva valvonta koskisi sekä lähestymiskieltoon määrättyä että lähestymiskiellon hakijaa.
Muun muassa Suomen Asianajajaliitto huomauttaa lausunnossaan, että sähköinen valvonta vartaloon kiinnitettyine laitteineen edellyttää huolellista perusoikeuksien punnintaa.
Resursseja tarvitaan
Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiellon noudattamista valvoo poliisi ja teknisestä valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos.
– Tekninen valvonta muodostaa keskusvalvomolle ympärivuorokautisen monitoroinnin ja yhteydenpitotehtävien kanssa tehtäväkokonaisuuden, jonka huomioiminen resurssien riittävyyden kannalta on olennaista, Rikosseuraamuslaitos toteaa lausunnossaan.
Tuomioistuinvirasto katsoo, että sähköisestä valvonnasta säätäminen olisi omiaan tehostamaan vakavimmissa tapauksissa määrättäviä lähestymiskieltoja. Se arvioi, että muutos aiheuttaa vuositasolla ainakin 700 000–800 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset tuomioistuinlaitokselle.
Myös Oikeuskanslerinviraston mielestä sähköinen valvonta tietyissä vakavissa tilanteissa on kannatettava, mutta ilman koulutusta ja riittäviä resursseja lainsäädännön uudistuksilla ei ole riittävässä määrin toivottavia vaikutuksia.