Ikäihmisten elämää rajoittavan epäluulon syitä kannattaa selvittää.
Ajoittainen epäluuloisuus on yleistä ikääntyneillä. Jos epäluuloisuus muuttuu epärealistiseksi tai elämää rajoittavaksi harhaluuloisuudeksi, kannattaa selvittää, mistä on kyse.
Ikäihmisen harhaisuutta voivat selittää lukuisat eri syyt, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan neuro- ja vanhuspsykiatrian ylilääkäri Annamari Sorri.
Sorrin mukaan harhakuvitelmat liittyvät tyypillisesti naapureihin tai sukulaisiin. Ikäihminen voi kuvitella, että naapurit käyvät hänen luonaan varkaissa, metelöivät tarkoituksellisesti tai tarkkailevat häntä.
Hän saattaa olla vakuuttunut, että naapurissa pyörii huumerinki tai muita rikollisia. Vanhus saattaa myös ajatella, että sukulaiset yrittävät hyötyä hänestä taloudellisesti tai vainoavat häntä vanhojen riitojen takia. Myös mustasukkaisuuskuvitelmat ovat tavallisia.
– Taipumus epäluuloisuuteen voi liittyä jossain määrin ihmisen peruspersoonallisuuteen. Kun ikääntyessä siihen yhdistyy esimerkiksi aistien heikentymistä, eristäytyneisyyttä, yksinäisyyttä tai turvattomuutta, voi epäluuloisuus provosoitua, Sorri sanoo.
Eristyksissä omat aivot kehittävät ärsykkeitä
Jos ikäihmisen elämä kapeutuu ja hän eristäytyy muista ihmisistä, hänen aistiärsykkeensä vähenevät. Keski-Suomen keskussairaalan vanhuspsykiatrian erikoislääkärin Silja Runstenin mukaan tällaisessa tilanteessa aivot helposti herkistyvät kehittämään ärsykkeitä itse.