Eduskuntapuolueista Liike Nyt on ainoa, joka on MTV Uutisten soittokierroksen perusteella selvittänyt kuntavaaliehdokkaidensa julkiset rikostuomiot käräjäoikeuksilta. Muut puolueet vetoavat pääosin joko resurssipulaan tai keinojen puutteeseen.
Kuntavaalien yhdeksi ohjelmanumeroksi on vakiintunut ehdokkaiden rikostuomioiden uutisointi.
Iltalehden selvityksessä tämänkertaisista kunnallisvaaliehdokkaista vähintään kaksi rikostuomioita oli vuosina 2017–2021 saanut 136 ehdokasta. Tällaisia ehdokkaita löytyi kaikista eduskuntapuolueista. Selvästi eniten tuomittuja löytyi perussuomalaisten listoilta, yhteensä 56.
Eniten ehdokkaita koko maassa on keskustalla, 6871. Eduskuntapuolueista yli 5000 ehdokkaaseen yltävät lisäksi kokoomus, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit. Kaiken kaikkiaan kuntavaaleissa on ehdolla liki 36 000 henkilöä, selviää Tilastokeskuksen luvuista.
Tuomioiden rikosnimikkeinä ovat muassa törkeä pahoinpitely, törkeä varkaus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Useista kuntavaaliehdokkaiden rikoksista on tuomittu vähintään vuosi ehdollista tai ehdotonta vankeutta, Iltalehti kertoo.
Rikostuomioista uutisoivista otsikoista voisi kuvitella olevan vähintään mainehaittaa sekä puolueille että ehdokkaille.
Herääkin kysymys, miksei ehdokkaiden taustoja selvitetä puoluetoimistoissa nykyistä tarkemmin?
Lue myös: Tuore tutkimus paljastaa: Näin suomalaiset suhtautuvat eri puolueisiin tunnetasolla
Mahdotonta vai mahdollista?
Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syväri, sdp:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen ja vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen sanovat, ettei puolueilla ole suoraa keinoa rikostuomioiden selvitystyöhön.
Sekä Syväri että Suominen vetoavat oikeusrekisterikeskuksen toukokuussa 2018 lähettämään kirjeeseen, jonka mukaan "vaaliehdokkaaksi nimeäminen ei täytä mitään rikosrekisterilaissa mainituista kriteereistä, eikä puoluejärjestöillä tällöin ole myöskään oikeutta käsitellä mahdollisten vaaliehdokkaiden rikosrekisteritietoja".
– Tämä on ainut ohjeistus, joka on tullut, Suominen toteaa.
Tämä ei kuitenkaan ainakaan Helsingin, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksien mukaan estä luovuttamasta potentiaalisten ehdokkaiden julkisia tuomiotietoja puolueille, jos niitä vain nimellä ja syntymäajalla suoraan kysytään käräjäoikeuksilta, eikä siis oikeusrekisterikeskukselta.
Tässä on toki puolueiden kannalta se ongelma, että täytyy tietää, mistä käräjäoikeudesta kunkin ehdokkaan mahdollisia tuomioita tulisi kysyä.
– Pitäisi periaatteessa käydä kaikki käräjäoikeudet läpi ja siihen ei oikein ole mahdollisuuksia, rkp:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo.
MTV Uutisten soittokierroksen perusteella Liike Nyt on ainoa eduskuntapuolue, joka kysyy ehdokkaiden julkiset tuomiotiedot käräjäoikeuksista.
– Me olemme nähneet siihen hirveästi vaivaa. Olemme uusi puolue, niin on todella tärkeää, ettei olisi sellaisia henkilöitä mukana, joilla on voimassa olevia rekisterimerkintöjä, kertoo Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti.
Liike Nytin ehdokkaista kolmelta löytyi Iltalehden selvityksessä vähintään kaksi rikostuomiota vuosilta 2017–2021.
Resurssit eivät riitä soittokierrokseen
Soittokierroksella taajaan esitetty toinen syy rikostaustojen tutkimatta jättämiselle on resurssien puute.
– Jos on 6000 ehdokasta, niin se on aika mahdoton tehtävä soittaa kaikki läpi. Mikäli tuomiot olisivat helposti selvitettävissä, niin varmasti näitä enemmän selvitettäisiin, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Gröönroos.
Myös kokoomuksen kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen vetoaa yli 6000 ehdokkaaseen.
– Se olisi varmasti viikkojen työ. Tosiasia on, että viimeisen 48 tunnin aikana tulee paljon ehdokkaita. Soittokierrosta ei kaikkien ehdokkaiden osalta pystyttäisi tekemään, Ahonen tarkentaa.
Puolueiden edustajat myös muistuttavat siitä, ettei menneisyydestä löytyvä rikos välttämättä ole automaattinen este ehdokkuudelle.
– Jos teet jotain rangaistavaa ja sovitat teon, niin pitäisi katsoa, että teko on sovitettu. Oikeus asettua ehdolle on Suomessa perusoikeus. Jää sitten puolueen arvioitavaksi, mitkä ovat sellaisia taustoja, joilla voi olla ehdolla, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa.
Perussuomalaisten Gröönroos on samoilla linjoilla.
– Se on paikallisyhdistyksen tehtävä tehdä kokonaisarvio. Jos on vaikka lievä rikos ja mennyt aikaa, niin se ei välttämättä ole este ehdokkuudelle, hän linjaa.
Ehdokkaisiin luotetaan
Kaikki haastatellut korostavat puolueen ja ehdokkaan välisen luottamuksen tärkeyttä. Keskusten puoluesihteeri Pirkkalainen "puolustaa nykyistä järjestelmää".
– Tämä on luottamuskysymys. Ehdokkaan pitää itse arvioida, onko hän äänestäjien luottamuksen arvoinen. Puolueen kunnallisjärjestöt puolestaan miettivät ehdokkaan kokonaisvaltaista soveltuvuutta. Aukotonta järjestelmää ei ole, hän arvioi.
Osa puolueista pyytää jonkinlaisen vakuuden siitä, että ehdokkaat kertovat aiemmista mahdollisista tuomioistaan ja käynnissä olevista rikostutkinnoista.
– Vakuutus on moraalinen, ei juridinen. Se perustuu luottamukseen. Ajatuksena on suojella sekä puoluetta että ehdokasta. Ehdokas ei välttämättä ymmärrä, millaiseen julkisuuden käsittelyyn hän saattaa joutua. Puolueen taas on tärkeää olla tietoinen siitä, millaisen ehdokkaan se asettaa, sdp:n Suominen muistuttaa.
Yllätykset vähentyneet
Sdp:n Suomisen mukaan rikostuomioiden ja -tutkintojen ilmoittamisen tärkeydestä muistuttaminen on "vähentänyt niin sanottujen yllätysten määrää".
– Joka kerta on kuitenkin joitakin henkilöitä, jotka ajattelevat, etteivät ne rikokset tule julki. Ehkä se liittyy häpeään tai he eivät edes ajattele asiaa, kun allekirjoittavat lomakkeen, Suominen kertoo.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoo, että ehdokkaan sanaan "pitää luottaa, mutta valitettavasti se ei ole tietysti aina ollut niin yksiselitteistä".
– Olemme havainneet medioiden selvityksistä, että tällä kertaa näitä tuomioita on ollut aiempaa vähemmän, hän toteaa.
Kokoomuksen Ahosen mukaan vaadittuun sitoumukseen suhtaudutaan yleisesti vakavasti ja monet potentiaaliset ehdokkaat ovat "vilpittömästi ja reilusti" tuoneet esille esimerkiksi liikennerikkomuksensa.
– Sitoumus lähtökohtaisesti toimii. Hirveän surullista, jos sitä ei noudateta. Jos vakava rikollinen pääsee listalle valheellisella menettelyllä, niin sitä voi sanoa petokseksi, Ahonen sanoo.
3:09