Vähävaraisuus tuottaa häpeää koulussa: "Luodaan tilanteita, joissa lapsi joutuu myöntämään, että meillä ei ole varaa"

Kuuntele yllä olevalta videolta myös, miten kiusaaminen vaikuttaa kiusatun koulumenestykseen ja itsetuntoon. Asiantuntijat kertovat myös, voiko kiusaamisen arvista koskaan toipua.

Huomenta Suomessa on tiistaiaamuna keskusteltu koulukiusaamisesta. Aiemmin kerrottiin Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta Lapsen Ääni 2018 -kyselystä, jonka mukaan moni lapsi koki tulleensa kiusatuksi vähävaraisuutensa vuoksi.

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerin Hanna Markkula-Kivisillan mukaan aikuisten pitäisi keskustella lasten kanssa yleisellä tasolla siitä, että varallisuus tai vaatteet eivät ole ihmisarvon mittari.

Peruskoulun pitäisi olla maksuton

Markkula-Kivisilta painottaa myös, että kouluissa pitäisi muistaa, että perustuslain mukaan peruskoulun tulee olla maksuton.

Lue seuraavaksi: Vuosikausia kiusaamisesta kärsineen Sarin, 34, lapset kokivat saman karmean kohtalon – "Mikään ei auta"

Tähän kuvaan ei kuulu se, että esimerkiksi museoretkellä jokainen maksaa itse bussilippunsa tai ostaa omat eväät.

Rahan puute hävettää

Vähävaraisuus voi aiheuttaa lapselle kamalan olon.

– Luodaan tilanteita, joissa lapsi joutuu myöntämään sen, että meillä ei ole varaa, mä en pysty osallistumaan tähän. Lapsi kokee mieletöntä häpeää siitä tilanteesta, Markkula-Kivisilta selittää.

Pahimmassa tapauksessa lapsi voi joutua myöntämään tuon kiusallisen seikan ääneen.

Aikuisten läsnäolo tärkeää

Asiantuntijat painottavat, että aikuisten läsnäolo on tärkeää kiusaamisen ehkäisyksi.

Joskus vertaistukitoiminnalla voidaan setviä kiusaamistapauksia lasten kesken, mutta silloinkin aikuisten tulisi olla perillä tilanteesta.

Kiesiläisen mukaan lapsille tulisi myös opettaa myötäelämisen taitoa, empatiaa.

Ymmärrystä myös kiusaajalle

Kiusaajaakin tulisi ymmärtää.

Perheohjaajana työskentelevän Jouko Kiesiläisen mukaan kyse ei ole siitä, että kiusaajan päätä siliteltäisiin, vaan että selvitetään, mitä syitä hänen toimintansa taustalla on.

– Toki on tapauksia, joissa kiusaajalla ei ole taustalla sen suurempaa problematiikkaa, mutta ei poissuljeta sitä mahdollisuutta, Kiesiläinen selittää.

Markkula-Kivisilta on samoilla linjoilla.

– Usein kiusaamisen taustalla on oma paha olo. Vain puuttumalla siihen voidaan muuttaa kiusaajan käytöstä. Eli kyse ei ole siitä, että kiusaaminen hyväksytään, mutta kiusaajaa pitää auttaa, jotta hän pääsisi tilanteesta pois, nainen selventää.

Kyse onkin pohjimmiltaan siitä, että lapsia kuunnellaan ja ymmärretään, mistä he tulevat, ja miksi he reagoivat tietyllä tavalla.