"Naisia ei pitäisi tänne päästää" – uusi tutkimus maalaa karun kuvan naisten asemasta kilpaurheilussa

Naisten ja miesten asema suomalaisessa kilpaurheilussa on varsin erilainen. Tiistaina julkaistun Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen mukaan naisurheilijat törmäävät sukupuolensa perusteella tehtyyn kykyjen väheksymiseen, aliarvioimiseen ja syrjintään huomattavasti useammin kuin miehet.

LUE MYÖS: "Tyttöjen takapuolia saatetaan vertailla, arvostella" – uusi tutkimus paljastaa karusti seksuaalisen häirinnän yleisyyden suomalaisessa urheilussa

Tutkimukseen vastanneista yli 4 700 naisurheilijasta joka viides (20 prosenttia) kertoo, että hänen kykyjään tai ominaisuuksiaan on väheksytty tai kyseenalaistetetu urheilumaailmassa sukupuolen perusteella. Vastaavasti noin 4 200 vastanneesta miesurheilijasta kaksi prosenttia on kokenut samoin.

Vastaajat kertovat, että naisurheilua väheksytään seuroissa, mutta naiset kohtaavat myös suoraan itseensä kohdistuvaa väheksyntää.

"Seura väheksyy naisurheilua sekä sanallisesti että konkreettisin teoin. Naiset eivät saa harjoitusvuoroja tai jos saavat, miesjoukkueet voivat ilmoittamatta päättää tulla varastamaan vuoron jonka naisjoukkue on varannut ja siitä maksanut(...)"

"Meidän seurassa on sellainen kulttuuri, että naisten suorituksia kisoissa ja treeneissä väheksytään ja niistä vitsaillaan, puoliksi leikillä, puoliksi tosissaan(...)"

"Peleissä vastustajat odottavat minun [kilpailevan] hiljempaa, koska olen heikko koska olen tyttö(...)"

Lainaukset tutkimuksessa esitellyistä vastauksista.

Naiset kohtaavat myös sukupuoleensa tai sen ilmaisemiseen kohdistuvaa halventamista miehiä useammin. Naisurheilijoista halventamista kertoo kokeneensa viisi prosenttia, miehistä kaksi prosenttia.

Sukupuolensa vuoksi syrjityksi tai muita huonompaan asemaan asetetuksi itsensä koki kahdeksan prosenttia naisista ja yksi prosentti miehistä.

"Kommentteja on ollut mm. 'Mitä vittua naiset täällä tekee kun ei ne osaa paskaakaa', 'Naisia ei pitäisi tänne päästää'"

Naiset (2 prosenttia) kertovat myös kokeneensa haukkumista tai kiusaamista sukupuolensa perusteella useammin kuin miehet (1 prosentti).

Sukupuoleen perustuvaan häirintään syyllistyvät yleisemmin miehet. Häirintää kokeneista naisista 63,4 prosenttia kertoo häiritsijän olleen mies ja 4,9 prosenttia häiritsijän olleen nainen. Sekä miehen että naisen häiritsemäksi kertoo joutuneensa 25,3 prosenttia häirityistä naisista. 

Häirintää kohdanneista miehistä 48,9 prosenttia kertoo häiritsijän olleen toinen mies ja 12,2 prosenttia nainen. 26,6 prosenttia kertoo häirintään osallistuneen sekä miehen että naisen.

LUE MYÖS: Karmiva tutkimustulos – 14 suomalaisurheilijaa kertoo joutuneensa raiskauksen tai sen yrityksen uhriksi viime vuosina

Yleisimmin häiritsijä on toinen urheilija. Näin on tutkimuksen mukaan 29 prosentissa tapauksista. Oman tai toisen urheilijan valmentajan häiritsemäksi on joutunut 23 prosenttia häirintää kokeneista. Myös yleisö tai sosiaalisen median seuraajat (12 prosenttia) ja seurojen tai lajiliittojen edustajat (10 prosenttia) ovat olleet häiritsijöinä.

Erityisen selvästi sukupuolinen häirintä näkyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla. 38 prosenttia seksuaalivähemmistöön ja 63 prosenttia sukupuolivähemmistöön kuuluvista kertoi kohdanneensa häirintää. Myös muiden vähemmistöryhmien kohdalla häirintäkokemukset olivat varsin yleisiä.