Hallituspuolueissa on valmiutta ensi vuonna voimaan tulevan hoitajamitoituksen lykkäämiseen hoitajapulan takia, selviää Uutissuomalaisen kyselystä eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
Uutissuomalaisen kyselyssä keskusta, vasemmistoliitto ja RKP ovat valmiita ainakin harkitsemaan uuden hoitajamitoituksen voimaantulon viivästyttämistä. Varovaisimmin aikataulun siirtämiseen suhtautuvat pääministeripuolue SDP ja vihreät.
Vuonna 2020 tuli voimaan laki tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköiden sitovasta henkilöstömitoituksesta. Mitoitus on kiristynyt asteittain, ja tällä hetkellä se on 0,6 työntekijää asiakasta kohti.
Ensi vuoden huhtikuusta mitoituksen pitäisi olla 0,7.
Perhe- ja peruspalveluministeri pohtisi, mitä 0,7:n mitoitukseen kuuluu
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi aiemmin perjantaina julkaistussa STT:n haastattelussa, että hän tällä hetkellä ratkoisi ongelmaa siitä näkökulmasta, miten huhtikuussa voimaan tulevaa 0,7:n hoitajamitoitusta tulkittaisiin ja mitä henkilöstömitoitukseen katsottaisiin kuuluvaksi.
– Tällä hetkellä voimassa olevasta 0,6:sta en ole ainakaan nyt valmis luopumaan. Se olisi valtava taka-askel ja tarkoittaisi sitä, että me toteaisimme, ettei vanhuksia pidäkään hoitaa, Lindén sanoi.
Hän sanoi suhtautuvansa hoitajamitoitusta koskevan lain tarkasteluun avoimesti, mutta muutos edellyttäisi virkamiesten ja asiantuntijoiden tarkkoja laskelmia ja mietintää siitä, mikä on tässä tapauksessa viisainta.