Uutissuomalainen: Yhä useampi joutuu turvautumaan ruoka-apuun – "12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo"

Yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan ruoka-apuun, selviää Uutissuomalaisen tekemästä kyselystä. Ruoka-avun asiakasmäärät ovat nousseet lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan ruoka-avun asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2019 lähes kaikissa suurissa kaupungeissa edellisvuoteen verrattuna. Asiaa kysyttiin 12 suurimman kaupungin ruoka-aputoimijoilta, ja vain Vantaalla ja Hurstin Avussa Helsingissä kävijämäärien kerrotaan pysyneen ennallaan. Kouvolasta tietoja ei oltu saatu.

– Alustavien lukujen mukaan kasvua asiakasmäärässä on vähintään 25 prosenttia. Jostain ihmeen syystä tuli tällainen hyppäys. Onko hätä lisääntymään päin vai johtuuko kasvu jostain muusta? kertoo turkulaisen Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja Jari Niemelä.

Kyselyyn vastanneiden toimijoiden mukaan ruoka-apua hakevat ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista. Joukossa on niin opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä kuin lapsiperheitäkin.

– 12 vuotta sitten ruokaa hakivat alkoholistit, nyt koko yhteiskunnan kirjo, espoolaisen Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätönen kärjistää Uutissuomalaiselle.

"Tavallisia ihmisiä, joilla vaan kaikilla on yksi ja sama ongelma"

Useiden eri yhteiskuntaluokkien kirjo ruoka-avun saajissa näkyi myös joulun aikaan. Tuolloin Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto jakoivat Hyvä Joulumieli -keräyksen kautta kaikkiaan 28 000 ruokalahjakorttia vähävaraisille lapsiperheille.

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti huomautti joulukuussa, että avuntarvitsijoiden määrä on noussut hurjasti viimeisten 15 vuoden aikana.

– Silloin meidän ruokajonossamme oli 300–400 korkeintaan. Nyt meillä käy joka jakokerta 2 700–3 000 ihmistä hakemassa ruoka-apua, Heikki kertoo.

Ennen avuntarvitsijat olivat selkeästi vastaosin alkoholisteja, niin kutsuttuja kadun miehiä. Nykyään apua hakevat heidän lisäkseen kaikenlaiset ihmiset yhteiskunnassa; opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet.

– Tavallisia ihmisiä, joilla vaan kaikilla on yksi ja sama ongelma; rahat eivät riitä, Heikki toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat