Lausunnolle lähtevän rajamenettelylain mukaan itärajan yli tulleista 1300 turvapaikanhakijasta vain 100 olisi voitu ottaa nopeutettuun kuukauden kestävään käsittelyyn.
Rajamenettelylaista on toivottu julkisuudessa ratkaisua itärajan välineellistettyyn maahantuloon.
Sisäministeriöstä kerrotaan kuitenkin, että tuleva laki ei tule ratkaisemaan tätä ongelmaa, koska suurin osa itärajalta tulleista kolmansien maiden kansalaisista on lähtöisin Syyriasta tai Jemenistä. Näiden maiden kansalaiset on lähes poikkeuksetta todettu olevan suojelun tarpeessa eikä heitä siksi voida ottaa nopeutettuun käsittelyyn.
Nopeutettuun käsittelyyn voitaisiin ottaa ilmeisen perusteettomat hakemukset – muut hakemukset pyrittäisiin käsittelemään puolessa vuodessa.
Tehostettua menettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät.
Ministeriön asiantuntijat arvioivat, että normaalitilanteessa rajamenettelyyn ohjattaisiin 60-100 hakemusta vuositasolla, joten se ei vaatisi lisäresursointia.
Lue lisää: Itäraja pysyy kiinni huhtikuuhun – sisäministeri: Viesti Venäjälle, että Suomen raja ei ole auki
Itärajan kuntapomoilla suuri huoli tulevasta – "Nyt tarvitaan tekoja"
Mitä menettely tarkoittaisi?
Rajamenettelyn soveltamisen aloittaminen on suunniteltu tehtäväksi 20 kilometrin päässä rajalta sijaitsevassa Joutsenon vastaanottokeskuksessa. Keskus aidataan, eivätkä hakijat pääse kuin poikkeuksellisen painavasta perusteesta kuten lähiomaisen hautajaisissa poistumaan keskuksesta.
Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus vapaasti liikkua Suomen sisällä tai muualle EU-alueelle.
Maahanmuuttoviranomaiset käsittelevät hakemuksen neljässä viikossa ja puhuttelu voidaan tehdä myös video- ja puhelinyhteydellä. Tämän jälkeen hakijalla on mahdollisuus valittaa ja hylkäävässä päätöksessä hänet palautetaan sen jälkeen lähtömaahan.
Menettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi ehkäistään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.
Lue lisää: Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita kadonnut vastaanottokeskuksista
Uusia muutoksia aiempaan lakiesitykseen
Sisäministeriön mukaan merkittävin muutos vuoden 2020 esitykseen on se, että lakia voitaisiin käyttää aina eikä vain erityisessä rajan häiriötilanteessa.
Nopeutettua menettelyä voitaisiin jatkossa käyttää muun muassa niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tai uusintahakemuksiin.
Toinen muutos on se, että lakia voidaan soveltaa myös alaikäisiin turvapaikanhakijoihin.
Vastaava nopeutettu rajamenettely on käytössä jo esimerkiksi Liettuassa ja Hollannissa.
Esitysluonnos lähtee nyt sisäministeriöstä lausuntokierrokselle ja sen on arvioitu olevan huhtikuun puolivälissä eduskunnan käsiteltävänä.