Uusi laki voi helpottaa viranomaisten pääsyä kansalaisten tilitietoihin – ihmisillä on oikeus saada tieto tiliensä katselusta

Uudistuksen myötä muun muassa poliisi, verottaja, Kela ja ulosottoviranomaiset saisivat sähköisen järjestelmän, jonka myötä pankkitilitietoja voisi pyytää suoraan viranomaisen tietokoneelta olevasta ohjelmistosta.

Muutosta esitetään lakipaketissa, joka juontaa juurensa EU:n uusimmasta rahanpesudirektiivistä.

Eduskunnan käsittelyä vaille valmiin lakiesityksen nosti aiemmin tällä viikolla julkisuuteen Helsingin Sanomat. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta ja järjestelmän käyttöön syksyllä 2020.

Saako kansalainen aina tiedon tilitiedoissa käynnistä?

STT kokosi kysymyksiä ja vastauksia järjestelmästä.

Miksi tällainen järjestelmä halutaan käyttöön, valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Armi Taipale?

– Ennen kaikkea rikostorjuntaviranomaisilla on ollut se ongelma, että he eivät ole voineet asioida pankin kanssa tietoturvasyistä sähköpostin välityksellä vaan faksilla. Tiedon hyödyntäminen on ollut vaikeaa, koska paperilla oleviin tietoihin ei ole esimerkiksi voinut tehdä hakuja. Sähköisen kanavan luonti nopeuttaa viranomaistoimintaa ja vähentää paperin määrää. Myös esimerkiksi Kelan toimeentulotuen myöntämisprosessi helpottuisi.

Miten järjestelmä toimii?

– Vaikkapa poliisi tekee pyynnön pankille, että tietystä tilistä halutaan tietää tilin omistaja. Poliisi lähettää pyynnön pankille, että tämän lain nojalla haluamme tietää tilin omistajan. Pankki prosessoi pyynnön ja toimittaa vastauksen. Yksittäinen poliisi ei pääse käsiksi esimerkiksi Nordean koko asiakasrekisteritietoihin. Se, että poliisin näytölle tulisi kaikki tieto kaikista asiakkaista, ei pidä paikkaansa. Pyyntö ja oikeusperusta pitää yksilöidä jokaisen pyynnön kohdalla.

Saako viranomainen aiempaa enemmän tietoa?

– Ei. Hallitus ei esitä valtuuksien laajentamista. Kyse on siitä, että jatkossa tieto liikkuisi aiempaa tehokkaammin sähköisesti.

Saako kansalainen aina tiedon tilitiedoissa käynnistä?

– Ei välttämättä kaikissa tilanteissa. Kansalainen voi kysyä omalta pankiltaan tai viranomaisilta, onko hänen tietojaan pyydetty. Toisaalta on tilanteita, joissa esimerkiksi keskeneräinen rikostutkinta voi estää tietojen antamisen. Tiedot on kuitenkin oikeus saada esimerkiksi rikostutkinnan päätyttyä.

Lukuisia poliiseja ja esimerkiksi terveydenhuollon viranomaisia on tuomittu tietojen laittomasta urkinnasta eri rekistereistä. Miten varmistetaan, että uutta järjestelmää ei käytetä väärin?

– Kaikista kyselyistä jää jälki viranomaisen ja pankin järjestelmiin. Viranomaisella pitää olla perusteltu syy katsoa tietoja järjestelmästä. Lisäksi eri viranomaiset voivat rakentaa järjestelmänsä niin, että kyselyille tarvitaan aina esimerkiksi esimiehen hyväksyntä.