Kela haluaa jatkossa, että tulkkausapua tarvitsevat vammaiset käyttävät pääosin etätulkkausta ulkomailla. Kuulovammainen ja vaikeasti kehitysvammainen Inka Kolhinoja on huolissaan, mitä kaikkia ongelmia etätulkkaus tuo hänen ulkomaiden uintimatkoihinsa.
Kela ehdottaa hallituskaudelle 2027–2031, että lakiin määritellään aiempaa tarkemmat kriteerit, joilla tulkkauspalvelu myönnetään ulkomaanmatkoille. Niiden mukaan ulkomaanmatkojen ensisijaiseksi järjestämistavaksi tulisi etätulkkaus.
Kelan osaamiskeskuksen päällikön Mikko Toivosen mukaan tulkkauspalvelujen tilanne on se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat nousseet 104 prosenttia.
– Osa kustannuksista koskee juuri näitä ulkomaanmatkoja ja tilanteita, joissa on toistuvia matkoja. Etätulkkausta järjestetään myös Suomessa, ja siitä on hyviä kokemuksia. Haluamme järjestää tulkkauksen jatkossakin ulkomaille, mutta taloudellisemmin ja tehokkaammin, Toivonen kertoo MTV Uutisille.
– Jos on poikkeuksellinen tilanne tai matka, jossa jatkuvasti vaaditaan tulkkia ulkomaille tai on paikka, jossa etäyhteydet eivät pelaa, niin silloin pystyttäisiin järjestämään myös läsnätulkkauksia. Mutta kokemusten mukaan aika monellekin asiakkaalle pystytään järjestämään palvelu etätulkkauksena, Toivonen sanoo.
Kuulovammaisen huoli etätulkkauksesta
Kuulovammainen ja vaikeasti kehitysvammainen Inka Kolhinoja näkee lukuisia haasteita siinä, että tulkki hoitaisi työnsä etänä ulkomaille. Hän on myös vammaisvaikuttaja, kokemusasiantuntija ja Special Olympics -uimari.
– Miten Kela järjestää tarvittavat laitteet ulkomaille tulkkaustilanteeseen, huolehtii nettiyhteydestä, virransaannista ja ongelmatilanteista? Tulkki on paikalla myös huolehtimassa, että tekniikka toimii. Harva tulkkia tarvitseva edes pystyy tekniikkaa itse korjaamaan tai avaamaan yhteyksiä, Kolhinoja sanoo.
– Kelan uudet linjaukset tuovat haasteita kuuroille ja monille muille, jotka ovat kirjoitustulkkauksen ja viittomakielen piirissä, hän jatkaa.
Toivonen painottaa, että jo ennen matkalle lähtöä tulkin kanssa voidaan sopia, mitä ohjelmistoa käytetään ja miten yhteydet kyseisessä maassa toimivat. Euroopassa yhteydet toimivat hänen mukaansa hyvin.
– Tietenkin sellaisissa maissa, joissa epäillään, että tietotekniikka tai yhteyden nopeus eivät riitä, niin läsnätulkkaus voi olla ainoa tapa, Toivonen sanoo.
Inka Kolhinoja pelkää, että hänen ulkomaiden uintireissunsa voivat jäädä väliin, jos hän ei saa tulkkia mukaan paikan päälle.Inka Kolhinojan kotialbumi
Kolhinojaa mietityttää myös tietosuoja.
– Tulkkaus voi sisältää arkaluonteista tietoa, joten miten tietosuojasta huolehditaan? Jos tulkkaus liittyy työhön, niin hyväksyykö työnantaja tai asiakas, että keskustelun sisältö liikkuu netin yli, Kolhinoja jatkaa.
Toivosen mukaan Suomessa järjestettävään etätulkkaukseen on tietyt vaatimukset tietoturvan osalta, eikä Kela halua palvelunjärjestäjänä rajoittaa järjestämistapoja esimerkiksi tiettyyn ohjelmistoon.
– Tulkki ja asiakas voivat siitä sopia keskenään. Toki voimme suosituksen omaisesti käsitellä tietosuoja-asioita, mutta muuten Kela ei ota siinä roolia, Toivonen kertoo.
"On paljon helpompaa, että tulkki on ulkomailla paikalla"
Kolhinoja pelkää, että tulkkausta tarvitsevan ja tulkin välinen vuorovaikutus jää vajavaiseksi, kun etänä on vaikeaa ohjeistaa tai tarkentaa asioita, varsinkin jos tulkki ei tunne tulkattavaa aihealuetta ennalta kovin hyvin.
– Käytännössä tarkoittaa sitä, että joudun jäämään kotiin, kun muut harjoittelevat uintia ulkomailla. Jos en saa tulkkia ulkomaille, niin en kuule altaalla yhtään mitään, Kolhinoja selventää.
Hänen mielestään tulkkaus tulisi järjestää aina paikan päällä, sillä kuulovammaisella voi olla myös muita diagnooseja kuulovamman lisäksi.
– Kela ei huomioi tällaista lainkaan. On paljon helpompaa, että tulkki on ulkomailla paikalla, Kolhinoja sanoo.
Toivonen kannustaa ihmisiä kuitenkin kokeilemaan etätulkkausta ennakkoluulottomasti, sillä näin Kela saa palvelua laajemmin yhä useamman asiakkaan käyttöön.
– Etäyhteydellä tulkki pystyy aidosti osallistumaan vain niihin tilanteisiin, mihin häntä oikeasti tarvitaan. Näin tulkki pystyy olemaan saman viikon aikana kymmenen muunkin asiakkaan käytössä. Tämä parantaa palvelun saatavuutta, Toivonen toteaa.
Kolmen viikon taistelu
Kolhinoja on itse käyttänyt ulkomaan uintileireillä kirjoitustulkkausta. Tulkki kirjoittaa hänelle tietokoneelle, mitä hänen pitää tehdä, kun valmentaja antaa ohjeita.
Hänellä oli noin vuosi sitten leiri Kreetalla, jonne hän tarvitsi tulkkia.
– Siitä käytiin kolmen viikon taistelu. Jos sinulle on kerran myönnetty tulkkaus, niin en ymmärrä, miksi lähestulkoon samat asiat kysytään aina uudestaan. Täytyykö byrokratiaa veivata näin hirveästi joka asiassa, Kolhinoja pohtii.
– Ihmettelen myös, mikseivät kuulojärjestöt ole reagoineet tähän mitenkään, hän jatkaa.
Teresia Jokela työskentelee MTV Uutisten viihde- ja uutistoimittajana. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat henkilöjutut, tv-sarjat, elokuvat sekä 90-luvun ja 2000-luvun musiikki.
Voit olla Jokelaan yhteydessä erilaisten juttuvinkkien ja kiinnostavien viihdemaailman henkilöiden ja tapahtumien osalta.
