Uudesta eläinten hyvinvointilain lakiesityksestä on syntynyt sopu, mutta eläinoikeustahot kritisoivat sitä edelleen riittämättömäksi.
Eläinsuojelulain uudistus on ollut eduskunnan asialistalla jo yli kymmenen vuotta.
Uuden lain nimeksi tulee eläinten hyvinvointilaki, ja se korvaa aiemman vuodelta 1996 peräisin olevan lain.
Vaikka lähtökohtana on ollut huomioida paremmin eläimen hyvinvointia ja luontaisia käyttäytymistarpeita, olisi laissa Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekkään mukaan edelleen parannettavaa.
– Eläinten hyvinvoinnille on keskeistä, että ne pääsevät liikkumaan ja hoitamaan poikasia. Laki kieltää tiettyjä liikkumisen estäviä tuotantomuotoja, mutta ei olemassa olevia. Esimerkiksi porsitushäkkien käyttöä saa edelleen jatkaa, Kivekäs toteaa.
Uhkana on myös, että uudistettu laki vanhenisi lähes saman tien, sillä EU:ssa valmistellaan eläinten häkkikasvatuksen kieltoa ja meneillään on myös turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite.
– Kun näistä keskustellaan ensi vuonna komissiossa ja EU-parlamentissa, Suomessa on juuri tullut voimaan uusi laki, jossa ne kysymykset on jätetty puolitiehen.
Kivekäs kritisoi myös sitä, ettei laki tuo suurelle osalle tuotantoeläimistä parannuksia.
– Esimerkiksi broilereita tapetaan vuodessa kymmeniä miljoonia yksilöitä.
Tuottajien näkemys päinvastainen
Maataloustuottajien näkemyksen mukaan eläimiä kohdellaan Suomessa jo nyt hyvin.
MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojalan mukaan Suomi on eläintensuojelussa jo nyt edelläkävijä, ja uusi laki tulee nostamaan meidät yhä lähemmäs kärkeä.
– Eläinsuojelujärjestöt ilman tieteellistä perustaa vihjaavat, että Suomessa eläinten asiat eivät olisi kunnossa ja että olisimme paarialuokkaa eläinsuojelulainsäädännössä, Suojala sanoo.