Vakavasti haavoittunut Viljar yritti suojella pikkuveljeään viimeiseen asti Breivikin luodeilta.
Hanssen kertoo tänään kauhun hetkistä illalla Yle Fem -kanavalla näytettävässä Elämä käännekohdassa -dokumentissa.
17-vuotias Viljar Hanssen oli heinäkuisena kesäpäivänä vuonna 2011 yhdessä pikkuveljensä Torjen, 13, kanssa Norjan työväenpuolueen kesäleirillä Utøyan saarella, kun Anders Behring Brevik avasi tulen kohti satoja nuoria.
Laukausten alettua Hanssen juoksi veljensä ja muiden nuorten kanssa pakoon saaren toiseen päähän rantatörmälle piiloon. Breivik seurasi perässä ja ampui veljeään kehollaan suojelevaa Hanssenia viidesti.
– Yritin potkaista veljeni veteen, että hän ei näkisi, että minuun on osunut, hän kertoo toimittaja Anja Kontorille.
Viimeisen osuman jälkeen Hanssen ei enää nähnyt veljeään ja hän jäi vakavasti loukkaantuneena makaamaan maahan. Hän makasi paikoillaan odottamassa pelastajia kaksi tuntia. Odottaessaan hän yritti pitää tajuntaansa yllä tutkimalla vammoja ja puhumalla itsekseen.
– Tunnustelin päätä ja tajusin, että jokin oli vialla, koska toisesta silmästä oli mennyt näkö. Yhtäkkiä sormet osuivat johonkin pehmeään ohimon yläpuolella. Kosketin omia aivojani.
