Norjaa järkyttäneistä terrori-iskuista tulee torstaina kuluneeksi 10 vuotta. Tragedian käsittely on norjalaiselta yhteiskunnalta kuitenkin yhä kesken.
22. heinäkuuta 2011 Anders Behring Breivik teki ensin pommi-iskun Oslon keskustaan ja ampui sitten kymmeniä nuoria Utøyan saarella, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten leiri.
Iskussa kuoli 77 ihmistä. Työväenpuolueen maahanmuuttolinjaa vastustanut Breivik perusteli hyökkäystä Norjan suojelemisella islamilta.
Keskustelu saanut vuosien aikana kierroksia
Keskustelu iskusta on jatkunut ja saanut lisää kierroksia viime vuosina. STT:n haastattelemien norjalaistutkijoiden mielestä iskujen poliittinen ulottuvuus jätettiin aikoinaan käsittelemättä.
Historioitsija Hallvard Notaker selittää, että tuolloinen pääministeri Jens Stoltenberg valitsi iskujen jälkeen konsensuslinjan.
– Hän päätti korostaa sitä, kuinka tämä on hyökkäys meitä kaikkia kohtaan, kuinka me kaikki vastustamme tällaista, koska puolustamme demokratiaa. Tässä kansallisen yhtenäisyyden asetelmassa vain yksi ihminen, terroristi, oli vastapuolella, Notaker kertoo.
Toinen vaihtoehto olisi ollut käydä poliittista debattia Breivikin ideologiasta.
– Silloin ei enää olisi oltu kaikki vastaan yksi -tilanteessa, vaan siinä asetelmassa jotkut olisivat olleet terroristin puolella. Se olisi ollut yhteiskunnalle kivuliasta 77 murhan jälkeen.
Lue myös: Ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi Breivikin valituksen norjalaisvankilan kohtelusta
Ääri-ideologiat syynissä
Samoilla linjoilla on Norjan teknisluonnontieteellisen yliopiston kirjallisuuden professori Ingvild Folkvord, joka on tehnyt kirjan vuoden 2011 iskujen käsittelystä puheissa, oikeudenkäynnissä ja kirjallisissa lähteissä.
– Poliittinen konfrontaatio hyökkäyksen poliittisista ulottuvuuksista on jäänyt puuttumaan, ja mielestäni hyökkäyksestä selvinneet ovat joutuneet maksamaan siitä kovan hinnan, Folkvord sanoo.