Urho Guttormilla on 25 lehmää ja koko EU:n pohjoisin lypsytila Utsjoella – maitoautolle edestakaista matkaa tulee 1700 kilometriä

– Täällä on iät ajat 1900-luvun alusta lähtien pidetty muutamaa lehmää, joista on saatu maitoa ja lihaa. Se on sieltä juurtunut. 1970-luvulla karja lisääntyi ja tilalla oli jo kymmenkunta lehmää.

Urho Guttormin mukaan lehmät ovat riittäneet elinkeinoksi.

– Kalastettu on kotitarpeisiin, mutta muuta ei ole.

"Ei täällä paljon töitä ole tarjolla"

Maitoauton matka Oulun meijeriltä Guttormeille ja takaisin on 1700 kilometriä. Kysyn Urho Guttormilta, onko se järkevää.

– En minä tiedä kuinka järkevää se on, mutta eihän täällä Utsjoella nyt paljon töitäkään ole tarjolla. Se tuo tänne niitä muutamia työpaikkoja.

Guttormin tilalla työskentelevät isäntä ja emäntä ja kiireaikana auttavat pariskunnan kaksi poikaa. Heistä saattaa löytyä tilalle myös jatkaja.

– Jos maitoa vielä haetaan täältä ja on järkeä ja halutaan olla täällä, kyllä vanhin poika on kiinnostunut.

Miksi sanot, että jos haetaan maitoa, onko se sitten uhannut loppua?

– No en minä tiedä, nykymaailmassahan kaikki muuttuu. Niin kuin sinä sanoit, että onko järkevää. Jos ajatusmaailma menee siihen, että kannattaako hakea täältä asti maitoa, Guttorm pohtii.

Puhtaan luonnon eksotiikka vetoaa

Pohjoinen tila ja Suomen puhdas luonto ovat eksoottisia. Valion onkin käyttänyt Guttormeja mainosvideossaan maailmalle, erityisesti Aasiaan.

– Heille kiinnostavaa on se puhtaus, mikä täällä on. Oli se sitten maitoa tai lihaa, se tulee luonnon puhtaudesta, Urho Guttorm kuvaa ulkomaalaisten kiinnostuksen kohdetta ja kertoo, että myös italialaiset ovat käyneet Utsjoella kuvaamassa maitotilaa.

Urho Guttorm ehtii jutella puhelimessa, koska kesän ja syksyn kiireet ovat jo hellittäneet.

– Talviaikaan, kun maa on jäätynyt, on aikaa. Syksyllä ennen kuin maa jäätyy, täytyy saada lannat ajettua ja pellot uusittua.

– Sitten se hiljenee kun maa jäätyy. Aamulla ja illalla käydään navetassa. Päivällä on rehuhuoltoa ja muuta, mutta päiväkiire vähenee, Guttorm sanoo.

Lypsyt rytmittävät päivää

Lehmät kuitenkin lypsetään samaan aikaan kahdesti päivässä, oli sitten kesä tai talvi.

– Aamulla menemme navetalle varttia yli kuusi ja kymmenen aikoihin sieltä keretään. Samoin illalla 17.30 mennään ja keretään joskus kello 20.

– Normaalirytmissä on näin, mutta eihän lehmistä koskaan tiedä. Jos vaikka poikii, mennään eri tavalla, Guttorm kuvaa tilan päivärytmiä.

Kellot siirtyvät kahden viikon päästä taas normaaliaikaan, jota myös talviajaksi kutsutaan. Lehmät eivät kellojen siirtelystä mitään ymmärrä, mutta muutos vaikuttaa niihinkin.

– Lypsyaikaa pikkuisen loivennetaan, kun kellojen siirtelyn aika lähenee. Ja kun kellonaika vaihtuu, sitä tasataan viikon verran, Guttorm kertoo ja sanoo, että kannattaa kellojen siirtelystä luopumista ja ennemmin talvi- kuin kesäaikaa.

– Muuten lypsyajat pysyvät samoina. Ne eivät voi kauheasti heitellä, puolen tunnin tarkkuudella pitää toimia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Lehmiä kesälaitumella Guttormin tilalla Utsjoella.urho guttorm

Guttormin lehmät laiduntavat kesällä ulkosalla

Guttormin tilan lehmät viettävät kesäisin päivänsä ulkosalla.

– Ehdottomasti lehmät pääsevät ulos heti, kun ilma lämpenee sen verran, että ne voivat siellä olla. Nyt kun oli tällainen lämmin kesä, kyllä ne olivat yli sata päivää laitumella.

Iltalypsylle pääsyä lehmät suorastaan odottavat, Guttorm kertoo.

– Ne kyllä se oman pedin tietävät ja haistavat sen oman paikan.

– Se on jännä, kun meillä navetta-aika on se 17.30, ne tulevat kello 16.30-17 välillä navetan tykö odottamaan, että pääsevät sisälle.