Uran karmein nöyryytys muutti Jari-Matti Latvalaa pysyvällä tavalla: esimies höykytti puhelimessa, pääinsinööri yritti savustaa ulos tallista – "Olin kyykyssä hiekassa enkä tiennyt, kuinka selviäisin"

Jari-Matti Latvala kertoo elämäkertakirjassaan Elämän erikoiskoe (Otava), mitä vuoden 2009 Puolan rallissa ja sen jälkeen tapahtui, kun hän oli hölmöillyt talliltaan varmalta näyttäneen kaksoisvoiton.

Kausi oli ylittänyt kaksi viikkoa aiemmin Kreikassa puolivälin. Latvalan tallikaveri Mikko Hirvonen taisteli tasapäin maailmanmestaruudesta Citroënin Sébastien Loebia vastaan. Piste-ero oli vain seitsemän pistettä ranskalaisen hyväksi. Valmistajissakin Citroënin pistejohto Fordiin oli vain 15 pistettä.

Kaikki oli täysin auki.

Neljännellä erikoiskokeella Hirvonen ja Ford saivat harvinaisen lahjan, kun Loeb rikkoi autonsa ajettuaan kantoon, joka ranskalaiselta oli kaiketi jäänyt huomaamatta nuotitusjaksolla. Latvala ja Hirvonen olivat saaneet tiedon kannosta erikoiskokeita läpi ajaneilta suomalaiskatsojilta.

Tallipäällikkö Malcolm Wilson reagoi välittömästi ja jäädytti tilanteen. Hirvonen saisi keskittyä voittamiseen, Latvalan ainoa tavoite oli pitää Citroënin Dani Sordo takanaan kolmantena. Latvala suostui suunnitelmaan, ja kaikki tuntui sujuvan kuin rasvattu.

Rallin viimeinen erikoiskoe oli pituudeltaan vain 2,5 kilometriä, ja rallin aikataulussa oli ennen sitä puolentoista tunnin tauko. Kaiken piti olla selvää. Hirvosen ero Latvalaan oli 17,8 sekuntia ja Latvalan ero Sordoon 53,1 sekuntia.

Kirjassaan Latvala kertoo käyneensä ennen päätös-ek:ta keskustelun Wilsonin kanssa.

Nyt Jari-Matti ajat niin, että jos olet nopeampi kuin Mikko ja tulet viimeiselle suoralle johdossa, niin jarrutat ja päästät Mikon ohi. Mikon on tultava viimeisestä hypystä kärjessä ja oltava maalissa ensimmäisenä. Se on markkinointimielessä parempi ratkaisu tälle kisalle, koska se näyttää hyvältä kuvissa. Mikko on voittaja joka tapauksessa, Wilson sanoi.

– Silmissäni musteni, kun kiukku kohosi kehooni. Oli vaikea hillitä tunteita. Katsoin Malcolmia ja puristin käteni nyrkkiin. Totesin, että se ei käy. Halusin ajaa viimeisen erikoiskokeen vapaasti, koska olin totellut kiltisti käskyjä koko kisan ajan antaen Mikon olla kärjessä. 

Malcolm ei taipunut, vaan käski Jari-Matin noudattaa hänen ohjeitaan. Jari-Matti ilmoitti, että toimii ohjeiden mukaan, mutta ei hyväksy niitä. Hänelle oikeudenmukaisuus oli tärkeä arvo, joka ei nyt toteutunut. Malcolm lähti katsomaan erikoiskoetta, ja Jari-Matti poistui tuohtuneena kohti autoa, jonka luona Miikka (kartanlukija Anttila) jo odotti. Asia kalvoi pahasti Jari-Matin mieltä, eikä päässä pyörinyt muuta kuin Malcolmin sanat. Miikka rauhoitteli raivostunutta kuskia ja yritti painottaa, että asia ei ollut niin merkittävä. Tilanne oli kuitenkin edennyt liian pitkälle, eikä mikään tai kukaan pystynyt vaikuttamaan Jari-Matin ajatuksiin.

Latvala ehti ajaa päätös-ek:ta vain 300 metrin verran. Hän ei pystynyt keskittymään ajamiseen.

Oikealle kääntyvän mutkan sisäreunaan oli tuotu hiekalla täytettyjä tynnyreitä, ja Latvala osui sellaiseen. Auto ajautui aitaan, ja vaikka Latvala yritti saada autoa vielä liikkeelle, tämä ei onnistunut.

– En hätääntynyt heti vaan laitoin pakin päälle ja uskoin, että pääsemme takaisin tielle. Pyörä taittui auton alle, eikä auto liikkunut mihinkään, vaikka yritin kaikkeni. Oloni oli epäuskoinen, ja paniikkikarpalot kihosivat otsalleni. Pakokauhu lähestyi. Yritin niin kauan saada autoa liikkeelle, että kytkin syttyi palamaan.

Tapahtumia katsomosta käsin seuranneet Wilson ja muu Ford-tallin henkilökunta olivat jo olleet valmiita poksauttamaan kuohujuomat ilmoille, mutta nyt kaksoisvoitto olikin tipotiessään, ja ilmapiiri muuttui. Tallipäällikkö oli lievästi sanottuna pettynyt.

– Mitä oikein ajattelit? Mitä sinä touhuat? Olet nolannut kaikki. Olet ajatellut vain itseäsi ja tuhonnut kaiken itsekkyydelläsi. Missään ei ole mitään järkeä, miten voit olla noin tyhmä! tallipäällikkö karjui. 

– Sinun kannattaa nyt vakavasti miettiä, haluatko enää jatkaa uraasi vai lopetetaanko tämä tähän. Kukaan tiimissä ei pidä sinusta eikä kukaan halua työskennellä kanssasi, kun asenteesi on tuollainen. Nyt kannattaa miettiä, mitä itse haluat.

– Puhelun jälkeen romahdin auton viereen. Aloin itkeä, koska tajusin yhtäkkiä tilanteen kauheuden. Olin kyykyssä hiekassa enkä tiennyt, kuinka selviäisin. Tiedostin ympärilläni olevat ihmiset enkä halunnut nolata itseäni yhtään enempää. Silmiäni kuivaten nousin ylös, kun samalla kymmenkunta kuvaajaa alkoi taputtaa minulle. He olivat varmoja, että juoksisin pakoon ja karkuun. Sen sijaan kohtasin tilanteen selkä suorana. Minun oli pakko kantaa nöyryytys, johon olin itseni ajanut, Latvala sanoo.

Latvala kertoo hävenneensä itseään niin paljon, ettei pystynyt edes katsomaan ihmisiä silmiin. Tapaus jätti ikuiset jäljet ja muutti Latvalaa kuljettajana; hän ei uskaltanut enää olla oma itsensä. Tapaus herätti hänen sisällään epävarmuuden, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Hän alkoi pohtia liikaa sitä, mitä muut hänestä ajattelevat, ja muutti käytöstään sen perusteella.

Wilsonin kanssa asiat keskusteltiin pienen itsetutkiskelutauon jälkeen halki, poikki ja pinoon. Luottamuksen palauttaminen tallin muihin jäseniin vei huomattavasti kauemmin, ja jotkut tallissa yrittivät jopa savustaa Latvalaa ulos.

Puolan jälkeen tiimin pääinsinööri oli kirjoittanut tiimille jakeluun yli kymmensivuisen raportin, jossa käytiin laajasti läpi Jari-Matin ajamia kisoja ja hänen tekemiään virheitä. Pääsanoma oli, että Latvala pitää saada pois tallista. Pääinsinöörin mukaan hän oli epäluotettava kuljettaja, joka aiheutti hirveästi ulosajoja, tuhosi liikaa autoja ja uhkasi hajottaa koko tiimin käytöksellään ja tekemisillään. Koska Jari-Matti pilasi tiimin ilmapiirin, ainoa ratkaisu oli potkaista hänet pois.

Kaudelle 2010 Latvalasta tehtiin tallin kakkoskuski.

Kursivoidut kohdat ovat otteita Riikka Smolander-Slotten kirjoittamasta Jari-Matti Latvalan elämäkertakirjasta Elämän erikoiskoe (Otava).

Lue myös:

    Uusimmat