UPM ei osta enää puuta Venäjältä ja sulkee vaneritehtaan, MTK: Puute voidaan korvata suomalaisella puulla

Kauppakamari: Kymmenet suomalaisyritykset vetäytyneet Venäjältä – nyt pelätään vastapakotteita 3:58
Kauppakamari: Kymmenet suomalaisyritykset vetäytyneet Venäjältä – nyt pelätään vastapakotteita

MTK:n mukaan puun tuonnin lakkaaminen Venäjältä pystytään korvaamaan kotimaisella puulla.

Metsäyhtiö UPM ei enää osta puuta Venäjällä ja Venäjältä. Lisäksi UPM keskeyttää Chudovossa sijaitsevan vaneritehtaansa toiminnan, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Yhtiö kertoo myös valmistelevansa suunnitelmaa korvaaviksi toimenpiteiksi.

Sen mukaan keskeytykset toteutetaan yhtiön paikalliset työntekijät, asiakkaat, sidosryhmät sekä Venäjän lainsäädäntö huomioiden.

– Kunnioitamme velvoitteitamme Venäjällä työskentelevää henkilöstöämme kohtaan, tiedotteessa kirjoitetaan.

UPM työllistää Venäjällä 800 henkilöä.

Chudovon vaneritehdasta laajennettiin vuonna 2019. Vuonna 2017 alkaneen laajennusinvestoinnin kokonaisarvo oli noin 50 miljoonaa euroa, kerrotaan UPM:n silloisessa tiedotteessa. Tuolloin tehtaan kerrottiin olevan alueensa suurin veronmaksaja ja yksi suurimmista teollisista työllistäjistä. Chudovo sijaitsee Venäjällä Novgorodin alueella.

UPM kertoo, että sen päätös luopua puun ostosta on linjassa keskeisten metsäsertifiointiorganisaatioiden FSC:n ja PEFC:n analyysien ja päätösten kanssa. Ne ovat sulkeneet Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevan puun sertifiointijärjestelmiensä ulkopuolelle.

UPM:n Chudovon tehtaalla oli valvotun puunhankinnan FSC-sertifikaatti.

MTK: Puun tarve vaihtelee alueittain

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mukaan Venäjältä tulevan puun tuonnin lakkaaminen voidaan korvata suomalaisella puulla.

–  Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin, sanotaan tiedotteessa.

MTK:n mukaan Venäjältä tuotiin viime vuonna Suomeen yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta. MTK:n tiedotteessa kerrotaan, että tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta.

–  Koivukuitupuun saatavuudessa on isoin haaste, mutta teollisuus pystyy osittain muuttamaan puun käyttöä mäntyvaltaiseksi, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen tiedotteessa.

Puun tarve vaihtelee alueittain. MTK:n mukaan Itä-Suomessa Venäjältä tuodun energiahakkeen korvaaminen aiheuttaa haasteita, mutta energian hinnan nousu mahdollistaa myös energiapuuharvennusten kannattavuuden paranemisen.

Lue myös:

    Uusimmat