Ulkoministeriön virkamiesjupakka sai alkunsa turhauttavasta palaverista jo syyskuussa – Haavisto: "Sain vastauksena, että mitään ei ole oikein tehtävissä"

Lasten ja äitien mahdollista erottamista on julkisuudessa käsitelty osana jupakkaa, joka on liittynyt konsulipäällikkö Pasi Tuomisen asemaan ulkoministeriössä. Asiasta kirjoitti ensin Ilta-Sanomat.

STT:n tietojen mukaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja Tuomisen välillä alkoi syntyä ristiriitaa jo syyskuussa, kun al-Holin leirillä olevien lasten aseman selvittäminen ei vaikuttanut etenevän konsulipalveluyksikössä.

Lue myös: Enemmistö ulkoasiainvaliokunnasta tyytyväisiä Haaviston antamaan selvitykseen al-Holista – "Se on mysteerisuunnitelma minullekin, en ole ollut sellaista valmistelemassa"

Samaan aikaan oikeuskansleri Tuomas Pöysti tutki kanteluita siitä, miksei Syyrian leireillä olevia suomalaisia ollut ryhdytty kotiuttamaan. Tämä lisäsi painetta selvittää ratkaisuja tilanteeseen.

– Tämä lähti liikkeelle syyskuun 16. päivänä käydystä keskustelusta, jota ennen oli kesästä lähtien pyritty löytämään ratkaisuja tähän tilanteeseen. Asetelma oli sellainen, että olin muun muassa pääministerin kanssa puhunut siitä, että mitä Suomi voisi tehdä, Haavisto sanoo STT:lle.

Pääministeri odotti tuloksia

Haaviston mukaan kesän lopulla pääministerikin ohjeisti, että olisi hyvä, jos alueelta olisi enemmän tietoa ja suomalaiset virkamiehet voisivat tavata esimerkiksi kurdihallinnon edustajia ja selvittää suomalaisten oloja leirillä.

16. syyskuuta pidetty palaveri päättyi kuitenkin Haaviston mukaan nollatulokseen.

– Sain vastauksena, että mitään ei ole oikein tehtävissä ja että suomalaisviranomaiset ulkoministeriön puolelta eivät keksi miten he voivat tässä oikein auttaa.

– Se oli itselleni tietenkin hyvin turhauttava tilanne, kun odotukset pääministerinkin puolelta olivat sellaisia, että ulkoministeriö voisi alueelta tietoa hankkia.

Tämä johti osaltaan erityisedustajan nimittämiseen, Haavisto sanoo. Hän aloitti tehtävässä 23. lokakuuta.

Turkin hyökkäys lisäsi painetta

Painetta erityisedustajan nimeämiseen lisäsi myös muutos Pohjois-Syyrian kurdialueilla, kun Turkki käynnisti hyökkäyksensä alueelle.

Vaikka al-Holin leiri sijaitsi Turkin hyökkäysalueen ulkopuolella, lisäsi se huolta alueen tilanteesta.

Päivä hyökkäyksen jälkeen Pöysti antoi ratkaisunsa kanteluihin. Ratkaisun mukaan muun muassa perus- ja ihmisoikeudet ja lapsen oikeuksien yleissopimus puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kotiuttamaan ainakin lapset.

Oikeuskanslerin päätös ei velvoita viranomaisia mihinkään, mutta Haavisto kuvasi maanantain tiedotustilaisuudessa sen luoneen oikeudellisen pohjan Suomen tavalle toimia asiassa.

Tämä merkitsi muutosta Suomen linjassa. Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi kesäkuussa, ettei Suomi aio aktiivisesti evakuoida leiriltä perheitä konsulilain perusteella.

Rinne nosti esille myös tuolloin suomalaisten turvallisuushuolet asiassa.

"Pyysin anteeksi huonoa menettelyä"

Haaviston turhautuminen johti siihen, että ulkoministeriössä alettiin valmistella Tuomisen siirtämistä konsulipalveluyksikön johdosta toisiin tehtäviin ja konsulipalveluyksikön henkilökuntaa informoitiin tilanteesta.

Lopullista päätöstä siirrosta ei kuitenkaan tehty, ja keskiviikon A-studiossa Haavisto sanoi Tuomisen olevan tervetullut jatkamaan tehtävässään. Hän kertoi myös pyytäneensä väärinkäsityksiä Tuomiselta anteeksi.

Haavisto kertoo STT:lle käsittäneensä väärin kaksi asiaa.

– Ensimmäinen näistä oli, että Tuomisella olisi yhä huomautettavaa al-Holin kysymykseen osoitetun virkamiehen toiminnassa tai tehtävänkuvassa, joka vastasi pitkälti syyskuussa käytyä keskustelua. Hän on kuitenkin antanut omaa henkilöstöään hankkeen käyttöön eikä hänellä ole mitään moitittavaa tätä tapaa kohtaan.

Toinen asia taas koski Tuomisen viran tulevaisuutta.

– Kuulin, että siellä oli ollut valtavan pitkä viive, kun oli käyty keskusteluita tästä lokakuussa, mikä oli ollut ministeriön hallinnon virhe.

Tiedonkulun ongelmiin Haaviston mukaan muut työkiireet.

–  Ja paine hoitaa tätä al-Holin asiaa on mennyt yli sen, että on ehtinyt kommunikoida korkean virkamiehen kanssa.

Tuominen ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle torstaina.

Tilanne herätti kysymyksiä henkilöstössä

Ulkoasiainhallinnon henkilöstön ammatillinen etujärjestö UHVY vaatii vastauksia konsulipäällikkö Tuomisen tapauksesta.

Järjestön lähettämän tiedotteen mukaan Tuomisen aseman horjuttaminen on herättänyt henkilöstön parissa ihmettelyä ja huolta. Henkilöstö myös kritisoi sitä, että se on saanut asiasta tietoa lähinnä median välityksellä.

Tiukkoja kysymyksiä Haavistolle: Ulkoministeriön ammattijärjestö vaatii selitystä konsulipäällikön siirrolle – lue avoin kirje kokonaan

UHVY:n mukaan avoin kysymys on esimerkiksi se, miten ulkoministeri Haavisto on voinut omalla päätöksellään muuttaa ministeriön työjärjestystä ja siirtää Tuomisen työtehtäviä toiselle virkamiehelle.

Kirjeestä uutisoi ensin Ilta-Sanomat.

Haavisto vastasi kirjeeseen torstaina julkisella tiedotteella, ja toteamalla, että selvittää vielä asian.

Haavisto vastaa ulkoministeriön työntekijöiden poikkeukselliseen ulostuloon: "Uuteen tehtävään ministeriössä voidaan määrätä"

– Tämä syksy on ollut EU-puheenjohtajuuden vuoksi poikkeuksellinen hektinen, ja silloin yhteydenpito henkilökuntaan ja osastoihin on jäänyt puutteelliseksi. Kannan tästä täyden vastuun, ja olen luvannut tammikuussa kiertää osastot ja tavata henkilökuntaa entistä intensiivisemmin erityisesti Helsingissä, hän kirjoitti.

Lapsia noin 30

STT:n tietojen mukaan al-Holin viranomaissuunnittelun on tavoitteena on turvata suomalaislasten perusoikeudet ja jokaisen lapsen tilannetta on tarkoitus arvioida yksilöllisesti.

– Jo viime kesänä on todettu mahdottomaksi, että lapset erotettaisiin vanhemmista, Haavisto sanoo.

STT:n tietojen mukaan suomalaislapsia on leirillä 30. Heidän ikänsä vaihtelee vauvasta 13-vuotiaaseen ja eniten on alle 5-vuotiaita. Aikuisia on noin kymmenkunta.

Jos ihmisiä al-Holin leiriltä tuotaisiin Suomeen, viranomaiset varautuisivat asiaan eri keinoin.

– Ulkoministeriö on vastuuhenkilö kaikessa, mitä tapahtuu ulkomailla. Jos he ovat kotimaassa, niin eri viranomaiset hoitavat asioitaan. On selvää, että jos joukossa on ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, nämä ovat poliisin ja oikeuslaitoksen asioita, Haavisto sanoi.