Ulkoministeriön selvitys: Näin venäläisten asenteet Suomea kohtaan ovat tiukentuneet

Venäläisen tutkimuslaitoksen Levadan tutkijoiden mukaan Suomen maineen heikentymistä selittää erityisesti Nato-jäsenyyden kielteinen käsittely venäläismediassa.

Juurisyynä voidaan Levadan mukaan pitää Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja sitä seurannutta yleistä länsivastaisuuden nousua Venäjällä.

Suomen venäläisiin kohdistamat viisumi- ja maahantulorajoitukset selittävät koko Venäjän mittakaavassa asennemuutosta vähemmän, mutta Levada-keskuksen mukaan rajoitusten vaikutus voi olla merkittävä alueellisesti etenkin Luoteis-Venäjällä Suomen rajan läheisyydessä.

Lue myös: He ovat tunnetuimmat suomalaiset Venäjällä

Moskovassa ajatukset Suomesta jakautuvat kahtia

Tulosten mukaan kaikkiaan 37 prosenttia venäläisistä suhtautuu Suomeen tällä hetkellä myönteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 51 prosenttia vastaajista ja vuonna 2021 68 prosenttia.

Kyselyn nuorimmasta vastaajaryhmästä, eli 18–24-vuotiasta, 54 prosenttia kertoo suhtautuvansa Suomeen edelleen myönteisesti. Vastaavasti yli 55-vuotiaista samaa mieltä on vain 27 prosenttia.

Kyselyaineistosta ovat eroteltavissa moskovalaisten vastaukset. Heistä 48 prosenttia suhtautuu Suomeen myönteisesti, 40 prosenttia kielteisesti ja 12 prosenttia ei osaa ilmaista kantaansa.

Lue myös jutut aiemmista kyselyistä: Ulkoministeriön selvitys: Yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen yhä myönteisesti – tunnetuimpia suomalaisia ovat Ville Haapasalo, Mika Häkkinen ja Mannerheim

Yli kaksi kolmesta venäläisestä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti – Venäjällä tunnetaan suomalaisista parhaiten Haapasalo, Mannerheim ja Häkkinen

Natoa pidetään jonkinlaisena uhkana

Kyselytutkimukseen vastanneista 61 prosenttia pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita kylminä, kireinä tai vihamielisinä.

Suomen Nato-jäsenyyttä melko suurena uhkana Venäjälle pitää 36 prosenttia vastaajista.

40 prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että Nato-jäsenyys on vaikuttanut kielteisesti heidän käsitykseensä Suomesta. Yli puolet kokee, ettei asia ole vaikuttanut mitenkään.

Kuitenkin vain 58 prosenttia kaikista vastaajista pystyi varmasti sanomaan, että Suomesta on tullut Naton jäsen.

Tämä kertoo suurlähetystön arvion mukaan siitä, että aiheen käsittely on hiljalleen vähentynyt venäläismediassa.

Lue myös: Suomalainen sotavainajien etsintäryhmä jättää lähtemättä Venäjälle tänä kesänä turvallisuussyistä

Kuka aloitti talvisodan?

Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä.

Sodan historiaa melko hyvin tai pääpiirteissään sanoo tuntevansa 49 prosenttia venäläisaikuisista, mikä mukailee aikaisempien vuosien tuloksia.

38 % vastaajista on sitä mieltä, että sodan syynä oli Neuvostoliiton tarve työntää rajaa kauemmas Leningradista ja 34 prosenttia kokee, että taustalla oli Suomen muodostama sotilaallinen uhka. 7 prosenttia pitää syynä Stalinin valloituspolitiikkaa.

Vuoden 2022 kyselytutkimuksessa havaittiin, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös talvisotaa oikeutettuna pitävien venäläisten määrä nousi aiempiin vuosiin verrattuna.

Käsitykset suomalaisesta yhteiskunnasta myönteisiä

Käsitykset suomalaisesta yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan edelleen myönteisiä.

Suomi yhdistetään yhä luontoon ja ”pohjoiseen” sekä kehitykseen ja hyvinvointiin, mutta kasvavassa määrin myös geopolitiikkaan ja Natoon.

Pyydettäessä kuvailemaan suomalaista yhteiskuntaa, mainintoja saavat muun muassa korkea elintaso, demokratia ja vapaus.

Toisaalta 16 prosenttia vastaajista piti suomalaista yhteiskuntaa sulkeutuneena, kun viime vuonna näin ajatteli vain 7 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista 8 prosenttia kertoo käyneensä Suomessa vähintään yhden kerran. Kolmasosa vastaajista haluaisi joskus vierailla maassa. Pysyvästi Suomeen olisi tilaisuuden tullen valmis muuttamaan 7 prosenttia vastaajista (9 prosenttia vuonna 2022 ja 19 prosenttia vuonna 2021).

Lue myös: Suomi on USA:ssa nyt tunnetumpi kuin koskaan talvisodan jälkeen – pääkonsuli listaa syyt

Tutkimuksen toteutti Suomen Moskovan-suurlähetystön tilauksesta riippumaton tutkimuslaitos Levada, jonka Venäjän oikeusministeriö on lisännyt niin sanottujen ulkomaalaisten agenttien rekisteriin. Kyselytutkimukseen vastasi heinäkuussa 2023 yhteensä 1 629 täysi-ikäistä ihmistä 141 asutuskeskuksessa 57 Venäjän alueella. Kyselyn virhemarginaali on 3,4 %.