Selvitys: Yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen yhä myönteisesti – näin sota on viilentänyt suhteita

Suomi ja suomalaisuus yhdistetään tutkimuksen mukaan luontoon, laatuun ja korkeaan elintasoon. Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mika Häkkinen ja Mannerheim.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksia vuodesta 2017 alkaen vähintään kahden vuoden välein. Edellisen kerran se tehtiin vuonna 2021. Kyselyn toteuttamisesta vastasi riippumaton tutkimuslaitos Levada.

Lue myös juttu marraskuulta 2021: Yli kaksi kolmesta venäläisestä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti – Venäjällä tunnetaan suomalaisista parhaiten Haapasalo, Mannerheim ja Häkkinen

Juuri ja juuri puolet suhtautuu Suomeen myönteisesti

Tämän vuoden tutkimuksen mukaan 51 % täysi-ikäisistä venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti ja 22 % asennoituu maahamme kielteisesti. Vuosi sitten Suomeen positiivisesti suhtautuvien osuus oli 68 % ja negatiivisesti vain 5 %.

Tuloksissa näkyy myös alueellisia eroja. 

Moskovassa Suomeen positiivisesti suhtautuvia oli tämän vuoden kyselyssä 76 %. 

Luoteis-Venäjällä Suomen rajan läheisyys on perinteisesti näkynyt koko maan tuloksiin verrattuna myönteisempänä suhtautumisena naapurimaahan. Nyt alueella Suomeen suhtautui myönteisesti 71 % vastanneista. Viime kyselyssä lukema oli 89 %. 

Luoteis-Venäjällä 15 % vastanneista suhtautui Suomeen kielteisesti, kun viime vuonna näin ajatteli 2 %. Myös niiden Luoteis-Venäjän vastaajien osuus, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen, kasvoi jonkin verran.

Lue myös tulokset vuodelta 2019: Venäläisten suhtautuvat edelleen myönteisesti Suomeen – erityisen positiivisesti ajattelevat pietarilaiset

Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa nähdään viilentymistä

Valtakunnallisen kyselytutkimuksen perusteella 46 % venäläisistä pitää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita viileinä tai kireinä, kun vastaava osuus vuonna 2021 oli ainoastaan 16 %. Vihamielisiksi suhteita kuvailee 4,6 % vastaajista.

Ystävällisiksi tai rauhallisiksi maiden väliset suhteet kokee 35 % vastaajista. Vuonna 2021 lukema oli 65 %.

Enemmistä valtakunnallisen kyselytutkimuksen vastaajista (54 %) pitää suurimpana uhkana Suomen ja Venäjän välisille suhteille Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Toisaalta koko Venäjällä vain 63 % vastaajista tiesi Suomen aikeista liittyä Natoon. 

Kuka muistaa talvisodan?

Ulkoministeriön Venäjällä toteuttamissa maakuvatutkimuksissa on perinteisesti selvitetty myös venäläisten talvisotaa koskevia käsityksiä. 

Sodan historiaa melko hyvin tai pääpirteissään sanoo tuntevansa 51 % venäläisaikuisista, mikä mukailee aikaisempien vuosien tuloksia. 

Niiden osuus, joiden mielestä sodan syynä oli Suomen muodostama uhka Neuvostoliitolle, on kuitenkin lisääntynyt vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä ja on nyt 34 %.

Näkyvämpi muutos on talvisotaa oikeutettuna pitävien osuuden kasvu. Sodan tuntevista näin ajattelevia on nyt koko Venäjää koskevassa kyselyssä 50 %, kun vuosi sitten samaa mieltä oli 35 %.

Näin Venäjällä ajateltiin Suomesta vuonna 2017: Tutkimus: Suurin osa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti

Suomi yhdistetään luontoon ja korkeaan elintasoon – mutta on kuitenkin osalle tuntematon

Suomea koskevissa yleisissä mielikuvissa on tapahtunut aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän muutoksia. Suomi yhdistetään edelleen esimerkiksi luontoon, pohjoismaalaisuuteen, korkeaan elintasoon, vapauteen ja demokratiaan. 

Viime vuoden tapaan koko Venäjällä 22 % vastaajista kertoo, ettei heille tule Suomesta mieleen mitään erityistä. Tätä selittänee kyselyn maantieteellinen laajuus. Luoteis-Venäjän alueella näin vastasi vain 8 %.

Kiinnostavimpina asioina Suomessa venäläiset pitävät luontoa (37 %), kulttuuria ja taidetta (19 %) sekä turismia ja ostosmatkailua (19 %).

Kuitenkin vain 7 % venäläisistä kokee, että turismi on ensimmäinen Suomesta mieleen tuleva asia (Luoteis-Venäjällä osuus oli 13 %). Vuonna 2017 valtakunnallisesti näin ajatteli vielä 17 % vastaajista, mutta osuus on laskenut vuosittain, mitä selittää osaltaan rajoitetut matkustusmahdollisuudet jo pandemia-aikana.

Venäläisten Suomea koskevat tiedot ovat ensisijaisesti peräisin televisiosta, kouluajoilta ja internetistä. Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä tiedot Suomesta perustuvat myös omakohtaisiin (31 %) tai läheisten kokemuksiin (46 %) Suomessa matkailusta tai maassa asumisesta.

Lue myös: Venäjällä megatähtenä tunnettu Ville Haapasalo oli Ukrainan sodan alkaessa Moskovassa: "Tilanne on hirveä"

Ville Haapasalo ja Nokia muistetaan edelleen Venäjällä

Kyselytutkimuksen mukaan näyttelijä Ville Haapasalo on edelleen selvästi tunnetuin suomalainen Venäjällä. Hänet tiesi noin viidesosa vastaajista. 

Mika Häkkinen ja Mannerheim ovat kumpikin tunnettuja noin 11 %:lle venäläisistä. 

Samat nimet ovat olleet esillä myös aiempina vuosina. Kolmen kärjen ulkopuolella muutaman prosentin osuuksilla mainintoja saavat muun muassa Tove Jansson, Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo.

Aiempien kyselytutkimusten tapaan suomalaisten nykypoliitikkojen tai valtiojohdon nimet eivät laajassa tarkastelussa nouse esille. Pääministeri Sanna Marinin osasi nimetä 1,9 % vastaajista ja presidentti Sauli Niinistön 1,3 %.

Lue myös: Ville Haapasalo ja Ukrainan presidentti Zelenskyi näyttelivät samassa elokuvassa: "Hän on fantastinen"

Muistissa ovat myös Nokia, Viola ja Fazer

Venäjällä aiempina vuosina tunnetut suomalaisbrändit ja -yritykset nousivat esille myös vuoden 2022 tutkimuksessa. 

Nokian tuntee 76 % vastaajista, tuorejuusto Violan 34 %, Tikkurilan 32 % ja Valion 26 %. 

Muita mainintoja saavat muun muassa Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Luoteis-Venäjällä suomalaisyritysten tunnettuus on kyselytutkimuksissa ollut vielä korkeampaa kuin muualla Venäjällä.

Useiden suomalaisyritysten päätökset vetäytyä Venäjän markkinoilta tai supistaa toimintaansa eivät ainakaan kyselyhetkellä näyttäneet vaikuttaneen niiden tunnettuuteen venäläisten keskuudessa. 55 % vastaajista pitää edelleen suomalaistuotteita laadukkaina (58 % vuonna 2021).

Alle 18 % vastaajista kertoo panneensa merkille suomalaistuotteiden puuttumisen venäläiskaupoista. Moskovassa asiaan on kuitenkin kiinnittänyt huomiota 32 % ja Luoteis-Venäjällä 56 %. 

Luoteis-Venäjän vastaajista 56 % uskoi vetäytymisen olevan väliaikaista ja suomalaisbrändien vielä palaavan.