Porissa nähdään valoisasti ja positiivisesti, vaikka tutkimus ei siltä näytäkään, toteaa kaupungin johtaja.
Kuntarahoitus julkaisi tänään kyselytutkimuksensa tulokset suomalaisten onnellisuudesta maakunta- ja kaupunkitasolla.
Onnellisuuden astetta mitattiin asteikolla 1–10 kaikissa 18 Manner-Suomen maakunnissa. Ideana oli mitata, kuinka onnellisuus jakaantuu Suomen sisällä.
Onnellisimpia koettiin olevan Espoossa (7,81) ja vähiten onnellisia Porissa (6,43).
Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista antoi arvosanan 8–10, kerrotaan tutkimuksen tiedotteessa. Kyselyyn vastasi 2 038 suomalaista.
Mikä Porissa mättää?
Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna ihmettelee tulosta.
– Emme itse sitä mieltä kyllä ole. Porilaiset ovat itse todenneet, että 'mitä ihmettä'. Näemme enemmän valoa ja positiivisuutta tällä hetkellä, Inna toteaa puhelimitse.
Innan mukaan kyselyn otanta ei välttämättä ole tarpeeksi kattava.
Satakunnan alueelta kyselyyn vastasi 76 ihmistä. Ensimmäisenä Innaan yhteyttä ottaneen Iltalehden mukaan Porista kyselyyn vastasi 34 asukasta. Yhteensä kyselyyn vastasi 2 038 ihmistä.
– Jos siinä on 34 vastaajaa 83 000 asukkaan kaupungista, niin ei se ehkä välttämättä kovin kattava ole, Inna arvioi.
Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster itsekin korosti tänään Huomenta Suomen haastattelussa, että Espoon ja Porin välisessä vertailussa erot ovat kokonaisuudessaan pieniä.
Samaisessa haastattelussa ollut onnellisuusfilosofi Frank Martela huomautti, että kaupunkien välisiin eroihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä vastaajamäärät ovat suhteellisen pieniä.
Lue lisää: Täällä asuvat tyytyväisimmät ja tyytymättömimmät – kysely paljastaa Suomesta jotain hyvin olennaista
Kaupunginjohtaja Inna pitää Tysterin ja Martelan kommentteja "erittäin hyvinä". Samalla tavalla Porikin suhtautuu tuloksiin eli varauksella, Inna toteaa. Maton alle kaupunginjohtaja ei tuloksia kuitenkaan aio lakaista, vaan ottaa ne tietoonsa.
– Jos joku sanoo näin, niin meidän täytyy sitten tehdä asiat vieläkin paremmin.
Näin Porissa oikeasti menee
Porissa Innan mukaan kuplii myönteistä liikettä ja puhetta: Viime vuonna kaupunki teki poikkeuksellisen hyvän tilikaudentuloksen, Mäntyluodon telakalla on sisällä neljä jäänmurtajatilausta yhteistyössä Helsingin telakan kanssa ja muutenkin kehityssalkku uudelleen teollistumisessa näyttää Innan mukaan hyvältä.
Lue lisää: Yhdysvaltalaisten jäänmurtaja alkaa valmistua: 800 tonnin teräsjuna saapui telakalle Porissa
Kaupunginjohtajan mukaan Porilla on edellytykset muuttua kasvukaupungiksi jo tulevina vuosina, viimeistään 2030-luvun taitteessa.
Houkutteleviksi asioiksi tavallisen tallaajan näkökulmasta Inna nostaa kaupungin hyvät puitteet liikunnan saralla, opiskelumahdollisuudet sekä kulttuurin nälkää täyttävät Porin sinfonietta ja Suomen vanhin suomenkielinen teatteri – unohtamatta Pori Jazzia, SuomiAreenaa sekä Porin luontoa ja Yyteriä.
– Vaikeaa nähdä, että näistä saisi negatiivista yhtälöä rakennettua.
Miksi porilaiset ovat sellaisia kuin ovat?
Jo yli kolme vuotta Poria johtaneelta kaupunginjohtaja Lauri Innalta on pakko kysyä, miksi porilaiset ovat sellaisia kuin ovat.
– Porilainen mentaliteetti. Siinä on ylpeyttä juurilleen. Lisäksi hieman sisäänpäin kääntynyttä huumoria, missä on aina pieni pilke silmäkulmassa. Moni saattaa pelästyä sitä aluksi, mutta kovan kuoren alla on valtava välittäminen.
Sattumoisin tai vähemmän sattumalta eräs Porin kaupungin strategisista arvoista on rakkaus, Inna lopettaa.
