Päivä Putinin Suomen-vierailun jälkeen ulkoministeriössä laadittiin dokumentti Naton laajentumisesta.
Vladimir Putinia kuljettaneen lentokoneen oli määrä laskeutua Turun lentoasemalle 3. syyskuuta 2001 kello 13.10.
"Koska vierailun turvajärjestelyt ovat erittäin tiukat, niihin on suhtauduttava vakavasti", alleviivasi Turun lentoaseman päällikkö Antero Mero.
Turvajärjestelyohjeistuksen saivat muun muassa turvallisuus- ja tiedustelupalvelu suojelupoliisi ja Venäjän pääkonsulaatti.
Putin oli vieraillut Suomessa ennenkin, mutta ei aiemmin presidenttinä.
Lentoasemalla piti olla punainen matto, "sopiva" koroke ja sekä Venäjän että Suomen liput saloissa kello 9–21. Karttaan oli merkitty Putinin koneen paikka.
Putinin Suomeen kutsui kahdeksi päiväksi presidentti Tarja Halonen. Paljon puhutun kissansa Halonen sai Venäjältä vasta paljon myöhemmin, vuonna 2013.
Presidentit Halonen ja Putin Helsingissä 3. syyskuuta 2001.
Poikkeuksellinen teko
Putin teki Suomessa jotain poikkeuksellista.
Hän oli ensimmäinen Venäjän tai Neuvostoliiton valtionpäämies, joka laski seppeleen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin haudalle.
Saman marsalkan, jonka roolia Suomen sisällissodassa tai toisessa maailmassa ei Kremlissä hyvällä katsottu.
Putinin tempaus oli poliittisesti ilmeisen onnistunut, sillä se noteerattiin laajalti sekä suomalaisessa että venäläisessä lehdistössä.
Kenen idea?
Tuoreeltaan Helsingin Sanomat kertoi, että "seppele Marskille on Putinin tai hänen avustajiensa oma idea".
Suomen Moskovan-suurlähetystön pari viikkoa ennen Putin vierailua ulkoministeriölle lähettämä dokumentti saattaa tarkentaa Mannerheim-seppeleen taustoja.
Dokumentti on osa Putinin Suomen-vierailua käsittelevää ulkoministeriön asiakirjakokonaisuutta, joka tuli julkiseksi syyskuussa 25 vuoden salaamisajan päätyttyä.
Suomen Moskovan-suurlähetystön mukaan Venäjän entinen Suomen-suurlähettiläs Juri Derjabin ehdotti kirjeessä Putinille kunnianosoitusta marsalkka Mannerheimille.
Moskovan-suurlähetystö välitti kyseisen kirjeen ulkoministeriöön.
Derjabin oli aktiivinen toimija Suomessa. Hän kommentoi Neuvostoliitossa Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaa nimimerkillä Juri Komissarov.
Linjasta kertoo olennaisen se, että Derjabinia pidettiin "Suomen syöjänä".
Halonen sanoi syyskuussa 2001 Suomen ja Venäjän jakavan yhteiset arvot, kuten demokratian.AOP
"Uuden Venäjän imagoa"
Derjabinin kirje Putinille edustaa diplomaattista Venäjää.
Jos seppele Mannerheimille olisi Putinin mielestä liikaa, voisi Mannerheimin haudalla entisen suurlähettilään mukaan "vaikka pysähtyä hetkeksi, kumartaa, sanoa muutama sana".
Se olisi yksi askel, jolla "lopullisesti vedettäisiin viiva menneisyyden alle ja vahvistettaisiin uuden Venäjän imagoa" Derjabin muotoili Putinille.
Ex-suurlähettiläs myös vinkkasi, miten talvisodasta kannattaa puhua, jos aihe nousee esille.
Hyökkäystä voisi kuvailla Neuvostoliiton tekemäksi historialliseksi epäoikeudenmukaisuudeksi, josta nykyinen Venäjä ei kanna vastuuta.
Putin laski seppeleen Mannerheimin haudalle.
Venäläislehdistössä Putinin nähtiin seppelettä laskiessaan leikillisesti astuneen Mannerheim-linjalle tai sen yli.
Venäjän imagotyö vaikutti onnistuneen.
Presidentti Halonen totesi Suomeen saapuneille venäläisille maiden jakavan yhteiset arvot, kuten demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vakaan, toimivan markkinatalouden.
Sanat lausuttiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Halosen kommentit on kirjattu ulkoministeriön laatimaan keskustelumuistioon.
40 minuuttia
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ja Putinin käymästä keskustelusta tehty muistio on merkitty salaiseksi.
Paikalla olivat päämiesten lisäksi maiden suurlähettiläät sekä Putinin ulkopoliittinen avustaja Sergei Prihodko ja Lipposen erityisavustaja Timo Pesonen, joka on laatinut muistion.
Putin ja Lipponen keskustelivat noin 40 minuuttia ja lisää työlounaalla.
Esillä olivat hyvin erityyppiset asiat kuin jotka tänä päivänä olisivat Suomen ja Venäjän johtajien keskustelulistalla.
Vuonna 2001 selvässä pääroolissa oli talous ja tarkemmin Venäjän ja Suomen välinen kauppa.
40 minuuttia kului keskustellessa energia-alan yhteistyöstä, Soneran Moskovan-alueen taajuusongelmista, Pietarin 300-vuotisjuhlasta ja pohjoisen ulottuvuuden kehittymisestä.
Lisäksi puhuttiin valtiovarainministerien Sauli Niinistön (kok.) ja Aleksei Kudrinin mahdollisesta tapaamisesta.
Putin myönsi Lipposelle, ettei Soneran ongelmissa kyse ole välttämättä "teknisistä ongelmista, vaan taustalla saattaa olla myös pyrkimyksiä syrjiä suomalaista yritystä".
Presidentit Halonen ja Putin puolisoineen Kultarannassa.AOP
Nato-muistio
Päivä Putinin Suomesta lähtemisen jälkeen, 4. syyskuuta, Suomen ulkoministeriössä laadittiin salaiseksi merkitty dokumentti.
Paperin laati Helenius, joka on mahdollisesti yli 40 vuoden uran ulkoministeriössä tehnyt Harry Helenius. Hän esimerkiksi toimi Suomen Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 2004–2008.
Helenius kirjasi asiaksi "Putinin Suomen vierailu 2.–3.9.2001; NATOn laajentuminen ja Baltia".
Asia oli ollut vierailun aikaan paljon esillä. Viro, Latvia ja Liettua olivat tahtotilansa ilmaisseet. Ne halusivat Natoon.
Helenius pani merkille, ettei Putin tai muut venäläiset ottaneet itse esille Baltian-maiden mahdollista Nato-jäsenyyttä.
– Suomen harjoittama ulkopolitiikka mukaan lukien liittoumattomuus sai vierailun aikana paljon kiitosta, Helenius kirjoittaa.
Virke on alleviivattu sanaan "liittoumattomuus" asti.
Suora kysymys
Helsingissä 3. syyskuuta Putinilta kysyttiin suoraan Baltian maiden Nato-jäsenyydestä.
– Se on heidän valintansa, mutta mitään objektiivisia syitä Naton laajentumiselle emme näe, Putin sanoi.
Baltian tuolloin jo todennäköinen liittyminen Natoon ei Putinin mukaan olisi Venäjän mieleen, mutta yhden asian hän lupasi. "Hysteriakampanjaa" hän ei aloittaisi.
– Se vain huonontaisi asioita, mutta toistan: Emme ole tästä iloisia. Pidämme tätä virheenä, joka ei ratkaise globaaleja ongelmia tai Euroopan turvallisuuden ongelmia, Putin sanoi.
Presidentti Haloselta on viime vuosina kysytty lukuisia kertoja hänen lämpimiksi tulkituista väleistään Putiniin.AOP
"Onko Suomelle varattu paikka Natossa?"
Päiviä Putinin Suomen-vierailun jälkeen Moskovan-suurlähetystössä työskennellyt diplomaatti Kristina Trönningsdal kertoi puhuneensa Yhdysvaltain ulkoministeriön Venäjä-asioihin perehtyneen Chris Mizellin kanssa.
Mizell oli tavannut Venäjän ulkoministeriön Suomi- ja Ruotsi-osaston päällikön Vjatsheshlav Tutshninin, joka oli kertonut näkemyksiään Putinin Suomen-vierailusta.
Tutshnin oli tehnyt kolme "erilliskommenttia", joista kaikki koskivat turvallisuuspolitiikkaa.
Yksi, Baltian suhde Venäjään oli 2001 kuin Suomen juuri itsenäistyttyä. Kaksi, Venäjän ja Suomen suhteet olivat toisenlaiset: "Suomi ei toimisi Venäjän selän takana". Kolme, Naton itälaajentumiseen Venäjä suhtautuisi "sivistyneesti, ei sotilaallisesti".
Tutshnin oli ottanut asiakseen vielä kopioida yhdysvaltalaisille Nezavisimaja Gazeta -lehdestä erään artikkelin.
Sen otsikko oli "Onko Suomelle varattu paikka Nato:sta".
Suomalaisdiplomaatti Trönningsdal kirjasi ylös amerikkalaislähteen välittämän Tutshninin kommentin.
– Tutshnin oli epämääräisesti todennut, että artikkelissa on paljon faktaa, muuten se ei välttämättä ole hyvä.
