Kuinka pahaan jumiin EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka päätyy, kun Unkarista tulee jäsenmaiden ministerineuvoston kiertävä puheenjohtaja ensi kuun alussa? Siitä ei saatu selkopiirteistä kuvaa, kun EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat Luxemburgissa tänään.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) näkee, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii 26 maan sekä useiden sen liepeillä olevien maiden osalta. Yksikin maa voi silti estää päätökset.
– Ja tämä panttivankitilannehan meillä on ollut tässä jo todella pitkään. Ja on tosiaan niin, että Unkarista on tulossa puheenjohtajamaa.
Valtonen toivoo, että Unkari ymmärtää puheenjohtajuuden merkityksen.
– Eli ei niinkään sitä, että viedään kansallisia intressejä eteenpäin, vaan asetutaan Euroopan yhteisten linjojen taakse. Tai ainakaan ei niitä estetä tai ainakaan poisteta asialistalta.
Myönteisenä merkkinä voi pitää sitä, että ministerit hyväksyivät odotetusti uuden Venäjän hyökkäyssodan vastaisen pakotepaketin. Vähemmän selvältä vaikutti tuki, jossa Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja pitäisi ohjata Ukrainan hyväksi.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell uskoi kokouksen alla uskovansa, että "tukoksen" asiassa voi välttää laillisesti. Unkarin ulkoministeri puolestaan kommentoi Facebookissa, että ratkaisu rikkoisi sääntöjä ja jättäisi Unkarin ulkopuolelle.