Kuinka pahaan jumiin EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka päätyy, kun Unkarista tulee jäsenmaiden ministerineuvoston kiertävä puheenjohtaja ensi kuun alussa? Siitä ei saatu selkopiirteistä kuvaa, kun EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat Luxemburgissa tänään.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) näkee, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii 26 maan sekä useiden sen liepeillä olevien maiden osalta. Yksikin maa voi silti estää päätökset.
– Ja tämä panttivankitilannehan meillä on ollut tässä jo todella pitkään. Ja on tosiaan niin, että Unkarista on tulossa puheenjohtajamaa.
Valtonen toivoo, että Unkari ymmärtää puheenjohtajuuden merkityksen.
– Eli ei niinkään sitä, että viedään kansallisia intressejä eteenpäin, vaan asetutaan Euroopan yhteisten linjojen taakse. Tai ainakaan ei niitä estetä tai ainakaan poisteta asialistalta.
Myönteisenä merkkinä voi pitää sitä, että ministerit hyväksyivät odotetusti uuden Venäjän hyökkäyssodan vastaisen pakotepaketin. Vähemmän selvältä vaikutti tuki, jossa Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja pitäisi ohjata Ukrainan hyväksi.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell uskoi kokouksen alla uskovansa, että "tukoksen" asiassa voi välttää laillisesti. Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto puolestaan kommentoi Facebookissa, että ratkaisu rikkoisi sääntöjä ja jättäisi Unkarin ulkopuolelle.
Varjolaivasto syyniin
Tuoreella pakopaketilla on määrä varmistaa muun muassa, ettei Venäjän Itämeren varjolaivaston laivoja palvella tai päästetä satamiin. Venäjä on kiertänyt pakotteita aluksilla, joiden omistussuhteet ja vakuutukset ovat usein hämärällä pohjalla.
Valtonen katsoi varjolaivastoa koskevat pakotteet valtavaksi edistysaskeleeksi. Rajalliset mahdollisuudet on kuitenkin esimerkiksi pysäyttää laivoja, hän huomautti.
Jatkossa kielletään myös venäläisen nesteytetyn maakaasun uudelleenlaivaus kolmansiin maihin EU-alueella. Rajoituksia on luvassa Venäjän nesteytetyn maakaasun tuonnille sellaisiin EU:n terminaaleihin, jotka eivät liity maakaasuverkkoon.
Tuore pakotepaketti estää eurooppalaisia puolueita, säätiöitä, järjestöjä, ajatushautomoja ja mediaa vastaanottamasta rahoitusta Venäjän valtiolta tai sen välikäsiltä. Pakotteet kohdistuvat myös Venäjän finanssisektoriin sekä uusiin pakotelistattuihin toimijoihin, joiden on katsottu heikentävän tai uhkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta.
Kovaa puhetta Georgiasta
Venäjään liittyi epäsuorasti myös keskustelu siitä, mitä Georgian kanssa pitäisi tulevaisuudessa tehdä. Maa sai viime joulukuussa EU:n ehdokasmaan aseman sillä edellytyksellä, että se toteuttaa EU-komission esittämät toimet.
Lue myös: Georgian parlamentti hyväksyi kiistellyn ulkomaista vaikuttamista koskevan lain
Sen jälkeen maassa on säädetty esimerkiksi niin sanottu agenttilaki, joka pakottaa ulkomaista rahoitusta saavia medioita ja järjestöjä rekisteröitymään ulkomaisten etujen ajajiksi. Lain vastustajat katsovat, että tarkoituksena on hiljentää oppositio ja viedä Georgiaa Venäjän vaikutuspiiriin.
Valtonen sanoi kokoukseen tullessaan, että Georgiassa on ajettu toimia läpi kansan tahdon vastaisesti. Suomi on avoin vastatoimille, jotka kohdistuvat Georgian hallitukseen georgialaisten sijasta.
– On olemassa toimenpiteitä, ja voimme esimerkiksi vaikeuttaa georgialaisten viranomaisten matkustamista Eurooppaan, hän sanoi.
Borrell väläytti saapuessaan muun muassa mahdollisuutta katkaista EU:n rahoitusta Georgialta.