Venäjällä on taskussaan valttikortti, joka estää Ukrainaa käyttämästä ohjuksiaan – erikoistutkija arvioi, mitä Suomi voi oppia sodasta

3:05
Näin MPKK:n erikoistutkija Juha Honkonen kuvailee oppeja, joita Suomen kannattaisi ottaa Ukrainan sodasta – perinteisillä keinoilla voi päästä pitkälle.

Ukraina on onnistunut puolustamaan itseään Venäjän lähes kymmenen kuukautta kestäneen hyökkäyssodan ajan tavalla, joka on yllättänyt monet asiantuntijatkin. Myös Suomi ottaa oppia sodankäynnistä tulevaisuuden varalle.

– Tästä näkyy se, ettei perinteinen rintamasodankäynti ole kuollut ja kuopattu, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Juha Honkonen.

Päinvastoin se on Honkosen mukaan hyvinkin aktiivista. Taisteluissa käytetään käytännössä päivittäin kymmeniäkin vuosia vanhoja raketinheittimiä ja tykistöä, mutta myös uusia välineitä on tullut mukaan.

– Nimenomaan kaukovaikuttavat aseet ja niiden tulen ohjaukseen käytettävät laitteet, kuten droonit ja elektroniikkajärjestelmät ovat hyvin keskeisessä roolissa.

Miten Ukrainan ja Venäjän kaukovaikutteiset aseet eroavat toisistaan? Katso videolta, millaisia aseita mailla on käytössään:

11:39

Vaikka Ukraina on onnistunut pitämään puoliaan, kaukovaikutteisissa eli yli kilometrien päästä laukaistavissa aseissa Venäjä on yhä niskan päällä.

– Ukrainalla ei ole risteilyohjuksia tai puoliballistisia ohjuksia vastaavaa kalustoa käytettävissään. Osasyy siihen on se, että Venäjällä on lähes täydellinen ilmaherruus, Honkonen sanoo.

Honkosen mukaan Ukraina ei voi käyttää lentokoneesta laukaistavia aseita, vaikka sillä onkin neuvostoaikaisia täsmäohjuksia varastoissaan. 

– Niitä ei käytännössä voida käyttää, koska niitä kantavia rynnäkkökoneita tai torjuntahävittäjiä ei voida nostaa ilmaan.

Katso lisää: Näin drooneilla käydään sotaa – merkitys kasvaa tiedustelussa ja aseena

5:01

Ukraina on jatkanut aseiden pyytämistä länneltä, ja presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan se tarvitsee niitä nopeammin kuin koskaan.

Honkosen mukaan Ukraina tarvitsisikin nimenomaan ilma- ja ohjustorjuntakalustoa, jolla puolustautua Venäjän ilmahyökkäyksiltä.

– Lennokit ja perinteiset alisooniset ohjukset ovat nykyisellä kalustolla torjuttavissa, mutta sitä Ukrainalla on vähän. Kun se on neuvostoaikaista perintöä, ei ole taattua sekään, että jäljellä olevat ammukset toimivat.

Alisoonisella ohjuksella tarkoitetaan äänennopeutta hitaammin kulkevaa ohjusta.

– Tällaista kalustoa Ukraina nyt ilmeisesti kipeimmin tarvitsisi.

Sen lisäksi, että droonien merkitys tiedustelussa ja tulen ohjauksessa on kasvanut, niillä on todennäköisesti tulevaisuudessa yhä enemmän roolia myös ammuksina.

Venäjän on syytetty käyttäneen iranilaisvalmisteisia Shahed-drooneja, jotka räjähtävät osuessaan kohteeseen. Toimintatarkoitus on siis käytännössä sama kuin ohjuksilla.

– Se rooli näyttää tulevan yhä korostuneemmin esiin.

Sota Euroopassa yllätti monet, mutta nyt muuttuneista sodan välineistä ja tavoista voidaan ottaa opiksi – myös Suomessa. Honkosen mukaan varautuminen on paras keino ehkäistä pahin vaihtoehto.

– Vanhat totuudet pitävät paikkansa. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja