Ukrainan jälleenrakennus voi vauhdittaa Suomen vientiä 1–2 miljardilla eurolla vuosittain, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Ukrainan sota jatkuu yhä, mutta jälleenrakennus on jo käynnissä.
Tavoitteena on, että lähivuosina noin 200 suomalaisyritystä löytäisi tiensä Ukrainan markkinoille. Tällä hetkellä Ukrainassa toimii joitakin kymmeniä suomalaisyrityksiä, kertoo EK:n johtaja Petri Vuorio.
– Mahdollisuuksia on esimerkiksi energiateknologian, digitalisaation, kyberturvallisuuden, rakentamisen teknologioiden ja vaikkapa väestönsuojien kohdalla.
Venäjä oli jo viime vuoden kevääseen mennessä tuhonnut Ukrainassa arviolta yli kolme tuhatta koulua ja päiväkotia, yli 1500 sairaalaa ja 70 prosenttia maan energiainfrastruktuurista. Siksi Ukrainassa tarvitaan tällä hetkellä etenkin energia- ja liikenneinfrastruktuurin, asuntojen ja teollisen tuotannon jälleenrakennusta.
Samalla Venäjä pyrkii lamauttamaan Ukrainaa jatkuvilla kyberiskuillaan.
– Digitaalinen infrastruktuuri on Ukrainan sodassa samalla tavalla hyökkäyksen kohteena. Kyberuhat eivät ole katoamassa mihinkään sodan jälkeen, sanoo tietoturvayritys Withsecuren toimitusjohtaja Antti Koskela.
Withsecure on jo mukana kyberyhteistyössä, josta Suomen ja Ukrainan välillä on yhteistyösopimus.
– Meillä on paikan päällä konsultti, ja teemme yhteistyötä Ukrainan elinkeinoministeriön ja paikallisten kumppaneiden kanssa julkisen sektorin ja yritysten tietoturvan vahvistamiseksi.
Lue myös: MTV Ukrainassa: Suomella on valtti hakea suurta roolia yli 500 miljardin jälleenrakennuksessa
Haasteena korruptio
Ukrainan markkinoilla haasteena on korruptio. Elinkeinoelämän keskusliiton Antti Koskelan mukaan korruptioriskeihin varaudutaan esimerkiksi tarkistamalla huolellisesti kumppaneiden ja asiakkaiden taustat.
Suomi kannustaa suomalaisyrityksiä osallistumaan Ukrainan jälleenrakennukseen. Samalla kun suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset vievät Ukrainaan tuotteita ja palveluitaan, Ukrainaa avitetaan kohti EU-jäsenyyttä.
– Ukrainan jälleenrakennuksessa ihan keskeistä on, että Ukraina uudelleenrakennettaan eurooppalaisin teknisin standardein, mikä vauhdittaa EU-jäsenyyspolkua, Vuorio sanoo.
Suuriin jälleenrakennushankkeisiin liittyy riski korruption vahvistumisesta. Samalla jälleenrakennus on kuitenkin mahdollisuus purkaa korruptiota, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.
– Suomalaisyritykset voivat osaltaan olla vaikuttamassa siihen, että myös Ukrainassa korruptiorakenteita puretaan, kun jälleenrakennusprosessin aikana vaalitaan ja tuetaan läpinäkyvyyttä, avoimen kilpailun käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa.
Ukrainan jälleenrakennus on jo osin alkanut, vaikka sota jatkuu yhä. Toden teolla jälleenrakennus alkaa, kun tulitauko ja rauhanneuvottelut ovat edenneet.
Ukrainan jälleenrakentamisen nykystandardien mukaiseksi on arvioitu maksavan yli 500 miljardia dollaria.