Tuntuuko sinustakin siltä, että rahat ovat aina loppu eikä mitään jää säästöön? Vai onko sukanvarteen ehkä kertynyt jotain, joka nyt makaa tuottamattomana pankkitilillä? Mikset ryhtyisi piensijoittajaksi?
Vaikka sana voi hirvittää, on tässäkin kyse säästämisestä, vakuuttavat sijoittamista itsekin harrastavat tavalliset suomalaiset.
– Piensijoittaminen on säästämistä. Ostan osakkeita ja toivon, että niiden yritysten käy hyvin, kuvaa piensijoittaja ja sijoitusbloggari Merja Mähkä.
– Piensijoittaja on kuka tahansa, joka sijoittaa omia rahojaan, määrittelee puolestaan Talouselämä-lehden päätoimittaja Emilia Kullas.
– Piensijoittaja voi olla vaikka lukiolainen tai koululainen, joka säästää kympin tai kaksi kuussa. Tai sitten se voi olla keski-ikäinen naisihminen, joka säästää vaikka 500 euroa kuussa, Kullas jatkaa.
Ensin pitää tehdä säästämispäätös
Mähkän mukaan tavallisen ihmisen siirtyminen piensijoittajaksi alkaa hyvin pienestä:
– Ensimmäisenä täytyy tehdä se päätös: Alan säästää. Sen jälkeen täytyy saada tulot ja menot sellaiseen kuntoon, että on jotain, mitä sijoittaa, Mähkä listaa.
Piensijoittajaksi voi alkaa summilla, joita muuten siirtäisi vaikkapa kakkostilille pahan päivän varalle.
– Aloittaa voi vaikka laittamalla 30 euroa kuussa rahastosäästämiseen. Jos sen sijaan alkaa ostaa osakkeita suoraan pörssistä, on kätevä summa yhden yrityksen osakkeiden ostamiseen joitakin satoja euroja, ehkä 300-500 euroa kuussa, Kullas sanoo.
Pari kymppiä kuussa riittää
Suurta alkupääomaa ei siis tarvita, mutta sijoitusmuoto kannattaa valita sen mukaan, minkä verran rahaa on käytössä. Alarajaa ei ole.
– Sijoittamisen voi vallan hyvin aloittaa niin, että säästää kuukausittain kympeillä rahastoihin, esimerkiksi indeksirahastot ovat hyvin kustannustehokkaita. Sitten kun kasassa on riittävä summa, voi rahasto-osuudet myydä ja ostaa suoraan osakkeita, Kullas opastaa.
Miten sitten piensijoittajaksi oppii?
– Samalla tavalla kuin oppii ajamaan autolla tai pyörällä: tekemällä. Mutta ensin pitää aloittaa, Kullas tiivistää.
Pikavoitoista ei kannata uneksia
Aktiivisen sijoitustensa hallinnan viisi vuotta sitten aloittanut Mähkä muistuttaa, että kuten kaikessa oppimisessa, sijoittamisessakin pitää yleensä tehdä aluksi myös virheitä.
– Tein itse aluksi aika paljon kaikenlaisia höpsöyksiä. Niistä oppii ja nyt teen vähän parempia päätöksiä. Mutta edelleen osa menee pieleen, Mähkä toteaa.
Piensijoittajan ei kannata kuvitella käärivänsä pikavoittoja yhdessä yössä. Maltti on valttia ja sijoituksia tehdään pitkällä tähtäimellä.
– Fiksu sijoittaja ei myy, vaan pitää omistukset arvo-osuustilillä ja antaa niiden kasvaa pikku hiljaa. Sijoittamisessa on hirveän tärkeää muistaa, että tämä on pitkäjänteistä hommaa: Tähtäin pitää laittaa 20 vuoden päähän eikä siihen, että olisin huomenna rikas, Mähkä toteaa.
Rahastot vai osakkeita?
Se, mihin rahansa kannattaa sijoittaa, riippuu käytettävissä olevan varallisuuden lisäksi pitkälti myös siitä, kuinka paljon haluaa nähdä itse vaivaa.
– Oikeasti aktiivisten sijoituspäätösten tekeminen vaatii työtä. Minun mielestäni se on hauskaa ja sitä kannattaa tehdä, mutta jos se ei yhtään huvita, silloin satsaisin itse indeksirahastoihin. Se on tavallaan autopilotilla oleva rahasto, jolloin ei tarvitse myöskään maksaa salkunhoitajalle, Mähkä sanoo.
– Tämä ei ole joko-tai-maailma. Voi ihan hyvin olla sekakäyttäjä eli voi ostaa suoraan arvo-osuustilille niiden yhtiöiden osakkeita, joita haluaa. Jos vaikka sattuisi olemaan Marimekko-fani, voi ostaa Marimekon osakkeita ja käyttää näiden lisäksi myös indeksirahastoa, Kullas toteaa.
Yllä olevalla videolla Merja Mähkä ja Emilia Kullas kertovat, minkälaisiin osakkaisiin kannattaa sijoittaa. Mähkä kertoo myös, mikä oli suurin hölmöys, johon hän on sijoittajanurallaan syyllistynyt. Mähkä ja Kullas vierailivat MTV:n Huomenta Suomessa keskiviikkona 27.9.