Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut tutkimusprofessori Timo Partonen kertoi, että kaamosaika ja pimeys vaikuttavat muun muassa välittäjäaine- ja hormonituotantoon. Apua oireisiin saa monista arjen ratkaisuista. Esimerkiksi D-vitamiinista ei kuitenkaan ole apua oireiden hoidossa.
Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että valtaosa ihmisistä reagoi pimeään vuodenaikaan kaamosoireilulla. Hän listaa, että lieviin kaamosoireisiin auttavat kirkasvalohoidot, liikunta ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Kirkasvalolamppujen vaikutukset näkyvät muun muassa kaamoksen myötä kasvaneen makeannälän vähenemisenä.
Partosen mukaan D-vitamiinilisät eivät ole ratkaisu kaamosoireilun tai -masennuksen hoitoon.
– Sitäkin on tutkittu kyllä, niin kaamosmasennuksessa kuin masennuksessakin, että jos lisätään D-vitamiinia, otetaan se siis tablettina. Sillä ei saada kyllä helpotusta näihin oireisiin. Ei (D-vitamiinilisä) sovi, ei riitä hoidoksi.
Hormonitoiminnassa muutoksia
Kaamosaikaan ihmisen sisäinen kello alkaa jätättämään, kun valoa tulee elimistöön silmän kautta vähemmän. Partosen mukaan myös välittäjäaine- ja hormonituotanto muuttuvat. Esimerkiksi nukahtamiseen vaikuttavan melatoniinin tuotanto lisääntyy syksyn ja talven aikana.
– Serotoniini on tällainen hermovälittäjäaine (jonka tuotanto muuttuu), jolla on myös vähän hormonin kaltaisia vaikutuksia, aivot tuottavat sitä syksyllä ja talvella vähemmän kuin mitä keväällä ja kesällä.
Partonen pohtii, että ihmisessä todennäköisesti tapahtuu muitakin muutoksia, mutta toistaiseksi vain melatoniininsta ja seratoniinista tiedetään.
Kaamosoireiluun liittyy usein väsymystä, ruokahalun kasvamista, ärtyisyyttä ja unen laatuun ja nukahtamiseen liittyviä ongelmia.