Liiallinen alkoholin käyttö altistaa sairauksille, onnettomuuksille ja tapaturmille, joiden takia alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhemmän elämän. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella vaikutus havaitaan riippumatta siitä, onko potilaan suvussa terveysriskejä ja sairauksia, jotka voisivat selittää yhteyden.
Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 1973–2010. Tutkijat tunnistivat niistä osallistujat, joilla oli diagnosoitu alkoholiriippuvuus. Alkoholiongelma oli yhteensä yli 170 000 miehellä ja naisella.
Alkoholismidiagnoosin saaneita verrattiin heidän sisaruksiin, puolisisaruksiin ja mahdollisiin kaksossisariin ja -veljiin, joilla ei ollut alkoholiongelmia, sekä muuhun väestöön. Näin tutkijat pystyivät selvittämään perinnöllisten ja kasvuympäristöön liittyvien seikkojen vaikutuksia kuolleisuuteen.
Alkoholiongelmaiset kuolivat seurannan aikana lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset ja samaa sukupuolta ja koulutustasoa olevat. Perinnölliset ja perhetaustaan liittyvät seikat selittivät osan riskistä keski-iässä ja sitä ennen, mutta vuosien lisääntyessä kuolleisuus alkoi selittyä yksinomaan alkoholismilla. Mitä pidempään ongelmakäyttö oli jatkunut ja mitä vanhempi potilas oli, sitä vähemmän perhetausta merkitsi.
Tulokset osoittavat alkoholismiin liittyvien terveyshaittojen ja kuolleisuuden olevan lopulta riippumattomia potilaan perhetaustasta ja mahdollisista perinnöllisistä seikoista.
Suomalaisissa on arviolta 500 000 alkoholin riskikäyttäjää, joille siis aiheutuu alkoholista selviä terveysongelmia.
Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.
