"Julma optimismi" ajaa osan nuorista työntekijöistä ylisuoriutumaan ja uupumaan jo uran alkupuolella.
Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksen mukaan nuorille työntekijöille henkinen hyvinvointi on keskeinen osa työkykyä. Vaikeiden tunteiden käsittelyssä haetaan apua mielenterveyden ammattilaisilta.
Vanhemmat työntekijät voivat kokea nuoret liiankin herkiksi työelämän vastoinkäymisille, mutta nuorten avoimempi puhe hyvinvoinnista herättää myös arvostusta.
Sukupolvien erilaiset odotukset siinä, miten vaikeisiin tunteisiin pitäisi suhtautua, voivat heijastua jännitteinä työyhteisön arkeen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Katso myös video: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo
1:57
Tutkimuksessa tarkasteltiin eri sukupolvien tunnekoodeja eli sitä, millaisia tunteita työelämässä pidetään hyväksyttävinä ja millaisia tapoja käsitellä tunnekuormaa pidetään toivottavina. Sukupolvilla on osittain erilaisia käsityksiä työkyvystä, mielenterveydestä ja hyväksyttävistä syistä työkyvyttömyyteen.
– Sukupolviero ei näy vain tutkimuskentällä vaan myös arjen keskusteluissa. Moni pohtii, onko työelämään ja tunteisiin suhtautuminen muuttunut ja ymmärtävätkö eri sukupolvet toisiaan, kuvailee yliopistonlehtori Antero Olakivi Helsingin yliopistosta.
Olakivi oli yksi tekijöistä laadullisessa tutkimuksessa, jossa vuonna 2021 haastateltiin 70:tä eri-ikäistä työntekijää pääasiassa kunta-alalta. Mukana oli nuoria työntekijöitä sekä esihenkilöitä ja työterveyshuollon ammattilaisia. Haastatteluiden ulkopuolelle jäivät vakavista mielenterveysongelmista kärsivät.
Pelkkä palkka ei riitä
Nuorille työ ei ole pelkkä toimeentulon lähde, vaan siitä haetaan myös merkityksellisyyttä sekä mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen. Erityisesti korkeasti koulutetuilla tietotyöntekijöillä korostuvat henkilökohtaisen kasvun ja kehittämisen tavoitteet.
– Myös kansalliset seurantatutkimukset osoittavat, että työn merkityksellisyyden hakeminen on tullut tärkeämmäksi, mainitsee Erottavat emootiot -tutkimushanketta johtava tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Samalla moni kokee painetta olla ihannetyöntekijä, joka jatkuvasti kartuttaa osaamistaan turvatakseen työpaikkansa ja edistääkseen uraansa. Urapolkunsa alussa monet ottavat myös lisätehtäviä osoittaakseen kykynsä.
Ilmiötä on kutsuttu julmaksi optimismiksi. Siinä luodaan yksilökeskeistä kuvaa maailmasta, jossa kaikkien pitää toteuttaa itseään ja jossa menestys on itsestä kiinni. Myönteisten tunteiden ja uusien unelmien tavoittelua pidetään itsestäänselvyytenä.
Jos odotukset törmäävät jyrkästi todellisuuteen, seurauksena on henkistä pahoinvointia.
Nuorten välillä on eroa
Kun tunnekuorma käy liian suureksi, nuorille työntekijöille mielenterveysavun hakeminen voi olla luontevampaa kuin vanhemmilla.
Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko. Osa pitää emotionaalista hyvinvointia olennaisena osana työkykyä, kun osa taas ajattelee, että myös vaikeat tunteet kuuluvat normaaliin työelämään.
Matalapalkka-aloilla työn merkitys voi rakentua enemmän toimeentulon ympärille, mutta aineistossa korostuu myös muun muassa moraalinen velvollisuus työkavereita tai hoidon tarvitsijoita kohtaan. Tunnekuormaa kerryttävät heikko palkkaus, epävakaat työurat ja niukat resurssit.
Pettymysten sietäminen vaikeaa?
Esihenkilöt ja työterveyden ammattilaiset olivat havainneet nuorten työntekijöiden muuttuneen "tunneilmaston". He pitivät nuorten suhtautumista tunteisiin ja mielenterveyteen joskus liian herkkänä.
Haastatteluissa tuli ilmi myös moraalista tulkintaa, jonka mukaan lapsia ei enää opeteta sietämään pettymyksiä. Sukupolvilla voi olla erilaisia näkemyksiä myös siitä, millainen mielenterveysoireilu on perusteltu syy työkyvyttömyydelle.
Esihenkilöiden mukaan nuorten tunneherkkyys vaatii sekä empaattista kohtaamista että selkeitä rajoja, mikä aiheuttaa tiimien arjessa jännitteitä ja vaikeuksia ymmärtää muita.
– Aineistossa näkyy myös myönteistä näkökulmaa. Nuorten halua parantaa työelämää pidetään tervetulleena. Samoin sitä, että he hakevat tukea mielenterveyteen ajoissa, eivätkä päästä ongelmia liian pitkälle, Olakivi kertoo.
Useiden lääkäreiden mukaan nuoret tiedostavat paremmin tunteitaan ja puhuvat avoimemmin.
– On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että aiemmin emotionaalisia ongelmia naamioitiin helposti somaattisiksi vaivoiksi, kuten niska- ja selkäkivuiksi. Tässä on tapahtunut iso muutos, Väänänen arvioi.
Kohti parempaa työkulttuuria
Sukupolvien erilaiset tunnekoodit saattavat aiheuttaa kitkaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Muuttuva suhtautuminen tunteisiin, mielenterveyteen ja työkykyyn voi kuitenkin myös uudistaa työkulttuuria parempaan suuntaan.
Olakivi korostaa henkisen hyvinvoinnin merkitystä tehtävissä, joissa vastuu on erityisen suuri, kuten pelastus- ja turvallisuustehtävissä sekä potilastyössä.
– Työn sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta henkisen kuormituksen varhainen tunnistaminen on näissä tärkeää, ja kynnys reagoida ongelmiin tulisi pitää matalana.