Eläinsuojelurikoksista syytetyt antavat tutkimuksen mukaan käräjäoikeuksille monenlaisia selityksiä toiminnastaan. Lemmikki- ja tuotantoeläimiin kohdistuneissa rikoksissa syytettyjen yleisiä selityksiä ja perusteluita toiminnalleen olivat esimerkiksi vaikeat elämäntilanteet.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan useammin selityksiä esimerkiksi hankalista olosuhteista antavat tuotantoeläimiin kohdistuneista rikoksista syytetyt ihmiset.
He vetosivat selityksissään esimerkiksi avioeroon, suureen työmäärään, taloudellisiin ongelmiin tai hankaliin sääolosuhteisiin.
– Lähes puolet heistä katsoi, että ei ollut toiminnallaan aiheuttanut haittaa eläimille. Yli kolmasosa taas syytti valvontaviranomaisia ammattitaidon puutteesta tai epäammattimaisesta käyttäytymisestä. Osa koki taloudellisten velkojen estäneen tuotantoeläinten pidon lopettamisen, sanoo väitöskirjatutkija Elli Valtonen tiedotteessa.
Käräjäoikeudet pitivät tuotantoeläimiin kohdistuvia rikoksia keskimäärin vakavampina kuin lemmikkieläimiin kohdistuvia rikoksia.
Tuotantoeläimiin kohdistuvat rikokset olivat tutkimuksen mukaan yleensä lemmikkieläimiin kohdistuvia pitkäkestoisempia ja ne koskettivat suurempaa määrää eläimiä. Eläimet myös kuolivat useammin rikosten seurauksena.
