Rakennusten ilmanvaihdossa ja suunnittelussa pitää tiedemaailman mukaan muistaa myös ilmateitse leviävien virusten ja muiden taudinaiheuttajien torjunta, mihin ei ole aiemmin kiinnitetty huomiota.
Tutkijoiden vetoomusta on siivittänyt koronavirus, jonka on todettu leviävän myös aerosolitartuntana.
Science-tiedelehdessä julkaistun vetoomuksen on allekirjoittanut liki 40 tutkijaa 14 maasta.
Heidän mukaansa ilmanvaihtoa koskevissa vaatimuksissa on keskitytty kemiallisiin ja kiinteisiin epäpuhtauksiin sekä aistittavaan ilmanlaatuun, kuten hajuihin. Sen sijaan hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten ja bakteerien hallinta on jäänyt ilman huomiota, sairaaloita lukuun ottamatta.
– Ongelma koskee myös Suomea, sanoo vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluva Aalto-yliopiston LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen.
Tutkijat peräävät ajattelutapojen muutosta ja vertaavat uudistustarvetta vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiseen kaupungeissa 1800-luvulla. Heidän mielestään Maailman terveysjärjestö WHO:n ja valtioiden pitäisi luoda ohjeistuksia ja standardeja tartuntojen ehkäisemiseksi. Tautien torjunta pitäisi ottaa tavoitteeksi sekä ilmanvaihtotekniikassa että rakennusten suunnittelussa.
Tutkijoiden mukaan on saatu riittävästi näyttöä siitä, että koronavirus leviää paitsi lähikontaktissa pisaratartuntana, myös ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten välityksellä.
Lue myös: Helpolla keinolla tarkistat, miten kodin ilmanvaihto toimii: "Jos se kestää yli kymmenen minuuttia..."
Sisäilmakriisi tapetille
– Puhutaan ilmastokriisistä, mutta maailmaa koettelee myös sisäilmakriisi. Ei ole ymmärretty, miten suuri merkitys sisäilman laadulle on, että taudinaiheuttajat saadaan poistettua, summaa talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.
Suomessa sisäilman laatua parantaa se, että raitis ilma otetaan suoraan ulkoa ja huoneilma poistetaan rakennuksen ulkopuolelle.
– Monessa muussa maassa turvaudutaan yleisemmin ilman kierrättämiseen. Suomessa sisäilmaosaaminen on korkealla tasolla.
Silti Suomessakin on paljon rakennuksia, joiden ilmanvaihdon toiminnassa on puutteita tai ilmanvaihto ei ole riittävä suhteessa tilojen käyttöön.
– Tähän asti huomio on kiinnittynyt esimerkiksi homehaittoihin ja rakennusmateriaalien erittämiin mahdollisiin kemiallisiin yhdisteisiin kuten bentseeniin ja formaldehydiin. On ajateltu, että rakennus tai rakennusmateriaalit voivat sairastuttaa ihmisiä, mutta nyt esiin ovat nousseet ihmisestä ihmiseen leviävät sairaudet.
Ei helppo rasti
Viranomaissäätelyä mutkistaa Seppäsen mukaan se, että rakennuslaki koskee vain uusia rakennuksia. Sen puitteissa ei voi antaa säädöksiä olemassa olevista rakennuksista, joissa ongelmat ovat suurimmat. Tartuntojen torjuminen ei ole helppoa. Eräs syy on se, että rakennukset ja niiden ilmavirrat ovat monimutkaisia ja taudinaiheuttajien mittaaminen vaikeaa.
– Riski ilmavälitteisistä tartunnoista on tiedostettu, mutta uudistusten tekemiseen tarvitaan vielä lisää tutkimusta, tekniikkaa ja ohjeistuksia. Epäselvää on, kuinka kalliiksi muutokset rakennetussa ympäristössä ja ilmanvaihdossa tulisivat. Eräiden arvioiden mukaan ne kuitenkin maksaisivat itsensä takaisin, koska myös infektiot ja varsinkin pandemiat tulevat hyvin kalliiksi.
– Yhtälö on silti vaikea, koska terveydenhoitokustannukset menevät toisesta taskusta kuin rakennusten parantaminen. Sormusen mukaan kustannuksia voi pienentää ottamalla sisäilman terveysturvallisuutta koskevat tavoitteet huomioon jo uudis- tai korjausrakentamisen suunnitteluvaiheessa.
Lue myös: Tämä vaara voi piileskellä myös työpaikalla: Senaatti-kiinteistöt löysi korkeita pitoisuuksia kymmenistä rakennuksista
Saneeraus hankalampaa
Uusiin rakennuksiin on helpompi suunnitella terveysturvallisia ilmanvaihtojärjestelmiä kuin saneerata niitä vanhoissa rakennuksissa, sanoo teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen taloteknistä teollisuutta ja kauppaa edustava Talteka ry:stä.
– Suomessa ilmanvaihdon tehokkuus on varsin hyvällä tasolla. Virusten leviämisen torjunta tuo kuitenkin uuden näkökulman asiaan. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, kuinka monta litraa raitista tuloilmaa sekunnissa tähän vaaditaan.
Ilmavälitteiset tartunnat ovat nousseet puheenaiheeksi alan sisällä.
– Esille on tuotu myös ratkaisumalleja esimerkiksi siitä, mistä sisäilmaa imetään ja poistetaan, miten puhdasta ilmaa jaetaan ja mikä voisi olla ilmanpuhdistimien merkitys epäpuhtauksien poistajana.
Sormusen mukaan uudis- ja korjauskohteiden lisäksi kolmantena ryhmänä ovat rakennukset, joihin ei ole tulossa laajempaa saneerausta. Myös niissä tarvitaan keinoja sisäilman epäpuhtauksien poistamiseen ja tartuntariskin pienentämiseen.
– Suomessa on paljon rakennuskannan korjausvelkaa. Samaan aikaan hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat energiatehokkuuden parantamiseen. Näen tässä niitä paikkoja, joissa myös sisäilman terveysturvallisuuden parantamisen voi ottaa työn alle.