Argentiinalaisen Jorge Mario Bergoglion valinta paaviksi voi merkitä uudistuksia katoliselle kirkolle, arvioi dosentti Jyri Komulainen Helsingin yliopistosta.
Komulaisen mukaan uusi paavi Franciscus I tunnetaan ennen kaikkea vaatimattomana ja nöyränä miehenä, jolla on myös katolisen kirkon uudistusmielisten tuki takanaan.
– Huhujen mukaan Bergoglio sai viime konklaavissa vuonna 2005 merkittävän määrän ääniä nimenomaan edistysmielisiltä kardinaaleilta. Hänet tunnetaan rukouksen miehenä, nöyränä, köyhiä puolustavana ja vaatimattomana. Hän on sellainen mies, jolta voi odottaa uudistuksia, toteaa Komulainen
– Bergogliosta tiedetään sen verran, että hän painottaa enemmän henkilökohtaisen muutoksen merkitystä kuin rakenteiden uudistamista sinänsä.
Uusi paavi oli yllätysvalinta
Komulainen muistuttaa, että Bergoglio tulee Vatikaanin valtakoneiston ulkopuolelta Argentiinasta, missä hän on tehnyt varsinaisen virkauransa. Tutkijan mukaan tämä viestii siitä, että uusi paavi valittiin tehtävään juuri henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia.
– Kun uusi paavi tuli nyt ihmisten eteen Pietarinkirkon parvekkeella, hän pyysi kansaa siunaamaan itsensä eli hän viesti nöyryyttä ja rukousta. Näyttää siltä, että tässä on sellainen paavi, joka jollain tavalla loistaa pyhyyttä. Sillä on varmasti merkitystä sekä uudistusten kannalta että koko kirkon imagon kannalta. Aika sitten näyttää, miten paljon kirkkoa voidaan uudistaa persoonallisella pyhyydellä.
Konklaavin valintaa on luonnehdittu yllätykseksi, sillä 76-vuotias Bergoglio ei ollut mukana kärkiveikkailuissa uudeksi paaviksi. Hän on sekä ensimmäinen paavi Latinalaisesta Amerikasta että ensimmäinen jesuiittapaavi.
– Jesuiitan valinta paaviksi on hyvin yllättävää. Yleensä sääntökuntiin kuuluvia ei valita paaveiksi. Se tarkoittaa myös, että hän on intellektuelli, koska jesuiitat saavat yleensä pitkän teologisen koulutuksen. He ovat katolisen kirkon dynaamisin ja radikaalein ryhmittymä, summaa Komulainen.