Koronaviruspandemia on vaikuttanut ihmisten elinajanodpotteeseen. Esimerkiksi tutkijat ovat jo esittäneet arvioita, että Yhdysvalloissa pandemia on vaikuttanut siihen, minkä ikäisenä ihmiset ovat kuolleet.
Suomalaisten elinajanajanodote voi vielä nousta tulevina vuosina, uskoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.
Suurta linjaa katsottaessa elinajanodote on noussut Suomessa vuosikymmenten ajan.
Viime vuonna poikien elinajanodote kuitenkin lyheni Tilastokeskuksen lukujen mukaan 0,1 vuotta ja tyttöjen piteni 0,1 vuotta vuoteen 2019 verrattuna.
Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Suomessa viime vuonna 79 vuotta ja tyttöjen 84,6 vuotta.
Esimerkiksi vuonna 1974 elinajanodote oli miehillä hieman alle 67 ja naisilla jonkin verran yli 75 vuotta. Tästä miesten luku on noussut yli 12:lla ja naistenkin yli yhdeksällä vuodella.
Elinajanodote on tilastollinen tunnusluku, joka kuvastaa sitä, minkä ikäisenä viime vuonna syntyneet lapset kuolisivat, jos kaikkien ikäryhmien kuolleisuus pysyisi tulevaisuudessa viime vuoden tasolla.
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Joni Rantakarin mukaan viime vuoden elinajanodote on siis laskettu vain ja ainoastaan vuoden 2020 kuolleisuuden perusteella.
– Jos kuolleisuus olisi samanlaista tulevaisuudessa kuin se on nyt, niin sitten elinajanodote olisi tämä, Rantakari sanoo.
Nyt syntyvät lapset elävät siis syntymähetkensä elinajanodotetta pitempään, mikäli elinajanodote nousee tulevina vuosina.
Onko elinajanodotteen pidentyminen enää biologisesti mahdollista?
Suomessa viime vuoden kaltaisia notkahduksia on havaittu joskus aiemminkin, mutta varsinaiseen laskuun elinajanodote ei ole kääntynyt.
Geenien ja sattuman lisäksi ihmisen elinikään vaikuttavat ympäristötekijät kuten elintavat.
Karvisen mukaan Yhdysvalloissa on jo 2000-luvun alusta saakka uumoiltu, että elinajanodote voisi kääntyä laskuun ylipainon yleistymisen vuoksi.
Ylipaino on yhteydessä esimerkiksi 2. tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä monenlaisiin syöpiin.
Jotta mahdollisimman moni voisi Suomessa elää niin pitkään kuin geenit vain sallivat, väestön tulisi Karvisen mukaan liikkua tarpeeksi, välttää ylipainon kerryttämistä nykyisellä tahdilla ja käyttää terveyspalveluita aina tarvittaessa.
