Tutkijan mukaan on epätodennäköistä, että Turkin minkäänlainen painostaminen Naton suunnalta toimisi.
Turkkilaismedian mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaati eilen Ruotsia ja Suomea luovuttamaan 130 terroristia ehtona maiden Nato-jäsenyyksien ratifioinnille. Asiasta kertoi ruotsalaislehti Expressen.
Turkki on aikaisemminkin vaatinut Suomea ja Ruotsia palauttamaan terroristeina pitämiään ihmisiä sekä asettanut muitakin vaatimuksia, jotta se voisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alaranta kuvailee Turkin ajavan erilaisia päämääriä kuin muun puolustusliiton.
Alarannan mukaan Turkista on tullut "yhä omapäisempi toimija" viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Turkin ja Yhdysvaltojen keskinäiset intressit ovat yhä enemmän erkaantuneet toisistaan. On yhä vaikeampaa löytää sellaisia yhteisiä asioita, joissa nämä kaksi olisivat samalla viivalla ja pyrkisivät samoihin päämääriin.
Lue myös: Tutkija ei usko, että Turkki ratifioi Nato-jäsenyyksiä ennen vaalejaan – Erdogan voi ottaa protestit henkilökohtaisesti ja lisätä vaatimuksia
Turkkia ei saa työntää "yhä enemmän Venäjän syliin"
Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1952. Turkin roolista Natossa käydään keskustelua nykyään enemmän Yhdysvalloissa ulkopolitiikkaa kommentoivien keskuudessa.
– Ei se toistaiseksi ole minkäännäköiseen varsinaiseen paineeseen Turkkia kohtaan johtanut.
