Suomalaiset ovat hädin tuskin selvinneet itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahumusta, kun taas on kulunut sata vuotta Suomen historian merkittävästä, joskin syvät haavat kansakuntaan iskeneestä tapahtumasta, sisällissodasta.
Tänä vuonna valtiovalta ei järjestä muistovuoden päätapahtumaa eikä vuodelle ole valittu mitään teemaa, kuten oli laita itsenäisyyden juhlavuonna.
Kolme ja puoli kuukautta jatkunut verinen sisällissota
– 27.1.1918 Punakaartin liikekannallepano alkaa.
– 27.–28.1. yöllä punakaarti miehittää Helsingissä tärkeimmät kohteet, suojeluskunnat alkavat riisua aseista venäläistä sotaväkeä Etelä-Pohjanmaalla.
– 25.2. Jääkärit saapuvat Saksasta Vaasaan.
– 3.4. Saksan armeija nousee maihin Hangossa.
– 16.3.–6.4. Tampereen taistelu. Se on yhä Pohjoismaiden suurin asutuskeskustaistelu.
– 10.–14.4. Helsingin taistelu.
– 24.–29.4. Viipurin taistelu.
– 5.5. Viimeiset punaiset antautuvat.
– 15.5. Sisällissota päättyy, eduskunta kokoontuu, ainoana sosiaalidemokraattina paikalla on Matti Paasivuori, vankileireillä yli 80 000 punaista.
– 16.5. Valkoisten voitonparaati Helsingissä.
– 31.5. Valtiorikosoikeuksien perustaminen.
– 18.6. Alle kolmen vuoden tuomiota istuvat vangit ehdonalaiseen, neljännes vangeista vapauteen odottamaan oikeudenkäyntiä.
– 15.9. Vankileirien uudelleenjärjestely, vankeja jäljellä noin 23 000.
– 31.10. Alle neljän vuoden tuomiota istuvat vangit (noin 10 000) ehdonalaiseen vapauteen.
– 7.12. Alle kuuden vuoden tuomiota kärsivät vangit (noin 6 500) ehdonalaiseen vapauteen, muiden tuomiota alennetaan.
Historiantutkija Tuomas Hoppu ihmettelee, etteivät ylemmät tahot edes yritä järjestää yhteistä muistojuhlaa. Hoppu aprikoikin, johtaako tämä siihen, että sisällissotaa muistetaan molemmin puolin suunnilleen itsenäisesti.
