Mainos

Tutkija ihmettelee: Miksi Suomessa ei järjestetä valtakunnallista sisällissodan muistotapahtumaa? "Vastuun pakoilua"

Suomalaiset ovat hädin tuskin selvinneet itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahumusta, kun taas on kulunut sata vuotta Suomen historian merkittävästä, joskin syvät haavat kansakuntaan iskeneestä tapahtumasta, sisällissodasta.

Tänä vuonna valtiovalta ei järjestä muistovuoden päätapahtumaa eikä vuodelle ole valittu mitään teemaa, kuten oli laita itsenäisyyden juhlavuonna.

Kolme ja puoli kuukautta jatkunut verinen sisällissota

–  27.1.1918 Punakaartin liikekannallepano alkaa.

–  27.–28.1. yöllä punakaarti miehittää Helsingissä tärkeimmät kohteet, suojeluskunnat alkavat riisua aseista venäläistä sotaväkeä Etelä-Pohjanmaalla.

–  25.2. Jääkärit saapuvat Saksasta Vaasaan.

–  3.4. Saksan armeija nousee maihin Hangossa.

–  16.3.–6.4. Tampereen taistelu. Se on yhä Pohjoismaiden suurin asutuskeskustaistelu.

–  10.–14.4. Helsingin taistelu.

–  24.–29.4. Viipurin taistelu.

–  5.5. Viimeiset punaiset antautuvat.

–  15.5. Sisällissota päättyy, eduskunta kokoontuu, ainoana sosiaalidemokraattina paikalla on Matti Paasivuori, vankileireillä yli 80  000 punaista.

–  16.5. Valkoisten voitonparaati Helsingissä.

–  31.5. Valtiorikosoikeuksien perustaminen.

–  18.6. Alle kolmen vuoden tuomiota istuvat vangit ehdonalaiseen, neljännes vangeista vapauteen odottamaan oikeudenkäyntiä.

–  15.9. Vankileirien uudelleenjärjestely, vankeja jäljellä noin 23  000.

–  31.10. Alle neljän vuoden tuomiota istuvat vangit (noin 10  000) ehdonalaiseen vapauteen.

–  7.12. Alle kuuden vuoden tuomiota kärsivät vangit (noin 6  500) ehdonalaiseen vapauteen, muiden tuomiota alennetaan. 

Historiantutkija Tuomas Hoppu ihmettelee, etteivät ylemmät tahot edes yritä järjestää yhteistä muistojuhlaa. Hoppu aprikoikin, johtaako tämä siihen, että sisällissotaa muistetaan molemmin puolin suunnilleen itsenäisesti.

–  Se ei ehkä ole kaikkein paras ratkaisu. Tässä saattaa olla tiettyä vastuun pakoilua ylemmiltä tahoilta, ettei edes uskalleta yrittää yhteistä muistoa.

2:17

Videolta voit katsoa uutisjutun sisällissodan muistovuoden alkamisesta.

Hopun mukaan tietyissä piireissä linnoittaudutaan yhä omien näkemysten taakse, eikä kyetä näkemään toisen puolenkin asioiden oikeutusta.

–  Sitä (sisällissotaa) katsotaan väärästä nykypäivän näkökulmasta. Mielestäni pitäisi kuitenkin nähdä, että molemmilla puolilla oli oikeutuksensa toimia niin kuin toimivat. Pitäisi nähdä sen toisenkin puolen oikeutus, eikä olla vaan sitä mieltä, että se toinen osapuoli oli väärässä ja teki vääriä tekoja, Hoppu painottaa.

Verkkosivut keräävät tietoa tapahtumista

Valtioneuvoston kanslialla on sisällissodan muistamista varten erityinen Muistovuosi-hanke, johon liittyvät ensi viikolla avattavat muistovuosi-verkkosivut.

–  Niille kerätään ja jaetaan tietoa siitä, miten sisällissotaa muistetaan eri puolilla Suomea, kertoo Muistovuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Vaikka sisällissota on historialliselta merkitykseltään suuri ja pitkävaikutteinen, kannattaa Timosen mukaan huomata, että sen muistamisessa on Suomen sisällä hyvin suuria alueellisia eroja.

–  On alueita, joissa muisto on hyvin voimakas ja läsnä ja on alueita, joissa se ei enää oikeastaan herätä kovin voimakkaita tunteita, eikä siitä olla kovin kiinnostuneita, Timonen sanoo.

Hoppu puolestaan haluaisi nähdä yhteistä muistamista.

–  Valtiovalta tai joku muu voisi kutsua tiettyjä yhteiskuntapiirejä ja muita keskustelemaan asiasta ja sopimaan yhteisen muistojuhlan järjestämisestä, hän sanoo.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.