Turvevääntö hallituksessa jatkuu: Ympäristöministerin mukaan hallitus on yhtä mieltä energiaturpeen veronkiristyksistä

Ympäristöministeri Krista Mikkonen hallitusohjelmasta:"Olisi fiksua vähentää turpeen polttoa suunniteltua nopeammin" 4:13
Hallituspuolueet kertoivat ilmastokokouksesta helmkuussa – Näillä toimilla Suomesta aiotaan muokata fossiilivapaa maa

Turve on näyttänyt jäävän sivuun hallituksen ilmastotalkoista, mutta ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan näin ei ole.

Energiaturpeen verokohtelu kiristyy hänen mukaansa siinä missä muidenkin lämmityspolttoaineiden.

Hallitus kokoontuu huhtikuun alkupuolella päättämään tulevien vuosien taloudenpidon periaatteista. Päätöksiä odotetaan myös energiaverotuksesta. Hallituksen on määrä nostaa lämmityspolttoaineiden verotusta yhteensä 100 miljoonalla eurolla.

Energiaturpeen veroedun on pienennyttävä Mikkosen mukaan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, jotta turpeen veroetu ei parane suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin. Viime vuonna turpeen etuun oli varattu noin 180 miljoonaa euroa.

– Meidän yhteinen ymmärrys on se, että lämmityspolttoaineiden verotusta nostetaan ja turve on yksi lämmityspolttoaineista. Mikä se määrä on ja mikä on turpeesta kokonaan luopumisen aikataulu, se on varmaan jotain mistä keskustellaan, Mikkonen sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, jossa hän alusti kehysriihestä.

Päästöhinta ei välttämättä ratkaisekaan

Hallitus on linjannut, että ilmastopäästöiltään kivihiileen vertautuvan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Iso kysymys on, luottavatko puolueet markkinoiden hoitavan kehityksen vai pitäisikö verokohtelua kiristää.

Mikkonen toivoo hallitukselta pitkän tähtäimen suunnitelmaa turpeen energiakäytön lopettamisesta jo sen takia, että Suomi voisi hyödyntää EU:n reilun siirtymän rahoitusta. EU:n budjettineuvottelut ovat vielä kesken, mutta Suomelle on alustavasti hahmoteltu 165 miljoonan euron saantoa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta seitsemän vuoden aikana.

– Se ei voi olla yliyön päätös, vaan meidän täytyy huolehtia, että siirtymä tehdään reilusti. Voisimme myös hyödyntää EU-rahaa. Jos me emme tee sitä suunnitelmallisesti ja hallitusti, vaan se (käyttö) loppuu markkinoiden kautta, meillä ei ole mahdollisuutta tukea turvetuottajia ja alueita samalla tavalla, Mikkonen sanoo.

Turpeen päästöt ovat samaa luokkaa kuin henkilöautoliikenteen, ja sen energiakäytöstä luopuminen tietäisi isoa askelta kohti Suomen ilmastotavoitteen eli vuoden 2035 hiilineutraaliuden täyttymistä. Vastaavien päästövähennysten löytäminen muualta voi olla vaikeaa.

Energiaturpeen käytön on odotettu loppuvan 2030-luvulla päästöoikeuksien hinnan noustessa. Markkinoiden kehitystä ei voi kuitenkaan koskaan tietää.

Mikkosen mukaan tarvitaan veronkiristyksiä, jotta käyttö varmasti loppuu.

– Turpeella tuotetaan vain noin kuusi prosenttia energiatarpeesta, mutta se aiheuttaa energiasektorin päästöistä viidenneksen ja koko Suomen päästöistä 12 prosenttia. Sillä on todella iso merkitys, että me pääsisimme turpeen energiakäytöstä eroon.

Lue myös:

    Uusimmat