Turkin vastahankaisuus Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyspyrkimyksissä lyö säröä Naton yhtenäisyyteen, arvioi tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliitisesta insituutista.
Vaikka Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toistuvasti on muistuttanut Suomen ja Ruotsin Natoon pyrkimisessä olevan kyse historian nopeimmasta ratifiointiprosessista, muistuttaa Särkkä siitä, että tällaista viivytysprosessia ei historiallisesti ole useaankaan otteeseen nähty. Hänestä edessä onkin uudenlainen tilanne.
– Se ravistelee Naton yhtenäisyyttä ja uskottavuutta, hän toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Lue myös: Niinistö vakuutti Ylellä, että Suomi ja Ruotsi jatkavat kohti Natoa yhdessä – "Emme ole anelemassa"
Voiko Naton apuun luottaa?
Vaikka Naton jäsenyysprosessi vaikuttaa jakavan jäsenmaita ja pysähtyvän yksittäistenkin maiden vastustukseen, pitää Särkkä kuitenkin ilmeisenä, että puolustusliiton keskinäisen tuen toimivuuteen tämä ei vaikuta.
Esimerkkinä hän pitää Naton viidettä artikkelia, joka takaa sen, että jäsenmaat sitoutuvat auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, ja pitämään yhteen kohdistuvaa hyökkäystä hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita vastaan.
– En pidä ollenkaan mahdollisena, ja olisi Naton olemassaolon kannalta täysin poissuljettu vaihtoehto, että yksi Nato-maista sanoisi, ettei artikla viittä voida ottaa käyttöön, Särkkä toteaa.
– Se vetäisi maton alta koko Naton toiminnalta, hän luonnehtii.
Särkkä muistuttaa, että tällaisessa tilanteessa jokainen Nato-maa päättää, millä tavoin se hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata auttaa.
Lue myös: Amerikkalaisasiantuntija MTV:lle: Jos Turkki jatkaa vaalien jälkeen Nato-venkoilua, Yhdysvallat valmis edistämään Suomen liittymistä ennen Ruotsia
Tutkijan huomio siirtyy Vilnan huippukokoukseen
Särkkä pitää Vilnan ensi kesänä pidettävää Naton huippukokousta seuraavana kiintopisteenä, jossa hän odottaisi, että Turkki olisi Nato-hakemusasiat käsitellyt tai ainakin päättänyt niiden käsittelystä.
Jos asia ei tunnu etenevän, hänestä Naton olisi perusteltua istua alas keskustelemaan siitä, mistä kenkä puristaa.
Särkkä korostaa, että Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton jäsenyyskriteerit ja että Natolla on avointen ovien politiikka. Hänen nähdäksensä ei voi käydä niin, että jokin jäsenvaltio loputtomasti venyttäisi prosessia keksien yhä uusia ja uusia syitä esteeksi.
Lue myös: Turkki haluaa Nato-keskustelulla viedä huomion pois todellisista ongelmistaan – omaa hyperinflaatiota peitellään Ruotsin ja Suomen kustannuksella
Mitä Erdoğan tavoittelee?
Särkkä katsoo, että Turkin viivyttelyssä painavat pitkälti maan sisäpoliittiset syyt.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on halunnut osoittaa vahvaa johtajuutta kotiyleisölleen, ja tarttuu tällaisiin tilaisuuksiin.
Jutun alussa olevalla videolla Särkkä myös pohtii, miten Turkin suututtaneiden välikohtausten mahdollinen masinointi vaikuttaa tilanteeseen. Samalla hän vastaa kysymykseen siitä, pitäisi Suomen laittaa neuvotteluissa toinen vaihde silmään.
– Ei kannata olla jotain muuta kuin olemme, Särkkä toteaa.
Lue myös: Turkin ulkoministeriltä tyrmäys keskustelulle Ruotsin ja Suomen kanssa: Maiden Nato-hakemuksia ei kuitenkaan olla erottamassa toisistaan
13:23
Turkki pysäytti Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin – missä nyt mennään?