Turkin vastahankaisuus Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyspyrkimyksissä lyö säröä Naton yhtenäisyyteen, arvioi tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliitisesta insituutista.
Vaikka Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toistuvasti on muistuttanut Suomen ja Ruotsin Natoon pyrkimisessä olevan kyse historian nopeimmasta ratifiointiprosessista, muistuttaa Särkkä siitä, että tällaista viivytysprosessia ei historiallisesti ole useaankaan otteeseen nähty. Hänestä edessä onkin uudenlainen tilanne.
– Se ravistelee Naton yhtenäisyyttä ja uskottavuutta, hän toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Lue myös: Niinistö vakuutti Ylellä, että Suomi ja Ruotsi jatkavat kohti Natoa yhdessä – "Emme ole anelemassa"
Voiko Naton apuun luottaa?
Vaikka Naton jäsenyysprosessi vaikuttaa jakavan jäsenmaita ja pysähtyvän yksittäistenkin maiden vastustukseen, pitää Särkkä kuitenkin ilmeisenä, että puolustusliiton keskinäisen tuen toimivuuteen tämä ei vaikuta.
Esimerkkinä hän pitää Naton viidettä artikkelia, joka takaa sen, että jäsenmaat sitoutuvat auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, ja pitämään yhteen kohdistuvaa hyökkäystä hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita vastaan.
– En pidä ollenkaan mahdollisena, ja olisi Naton olemassaolon kannalta täysin poissuljettu vaihtoehto, että yksi Nato-maista sanoisi, ettei artikla viittä voida ottaa käyttöön, Särkkä toteaa.
