Turkki ja Unkari ovat viivytelleet kuukausitolkulla Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien kanssa. Tutkija näkee viivyttelyn kolauksena Naton uskottavuudelle.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen näkee, että Turkki pyrki viivyttelyllään muun muassa saamaan Yhdysvalloilta sotateknologiaa uusien hävittäjien muodossa ja puskemaan Naton agendaa itselle mieluisaan suuntaan.
– Tietysti aika selvää on ollut se, että Turkki on määrittänyt marssijärjestyksen sen osalta, miten nämä ratifioinnit ovat menneet.
Turkin ohella myös Unkari on viivytellyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointeja.
Lue myös: Niinistö kiittää kaikkia Nato-maita luottamuksesta – Stoltenberg: "Suomen jäsenyys tekee koko Natosta vahvemman"
Unkari pyrkii viivyttelyllään tekemään Turkille palveluksen, Vanhanen näkee. Unkarin viivyttely poistaa osaltaan painetta Turkin niskasta niin, että se ei ole jäänyt ainoaksi viivyttelijäksi.
– Unkari katsoo, että mitä se saa tästä irti. Pelimerkki kannattaa pitää käsissään niin kauan, kun siitä voi saada jotain.
Unkarilla on ollut muun muassa Euroopan unionin kanssa kiistaa maalle myönnetyistä tukirahoista, joita on sittemmin jäädytetty.
Suomen kannattaa panostaa alueelliseen yhteistyöhön
Ruotsin jäsenyyden ratifiointi on edelleen jumissa Turkissa ja Unkarissa. Vanhanen näkee maiden viivyttelyn kolauksena Naton uskottavuudelle.
– Miksi kaksi kirkkaasti jäsenkriteerit täyttävää valtiota eivät ole päässeet Natoon tilanteessa, missä sota riehuu Euroopassa. Kyllä se väistämättä herättää kysymyksiä päätöksenteosta tulevaisuudessa.
– Jos joskus konfliktiin Venäjän kanssa joutuisi, niin olisi meidän etumme, että Nato pystyy tarvittaessa tekemään nopeasti päätöksiä Suomen auttamisesta. Meillä ei rajamaana välttämättä ole viikkoja ja päiviä aikaa odotella tällaista päätöstä.
Lue myös: Suomi siirtyy Nato-jäsenyyden myötä avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa – näin itänaapuri hyödyntää jo nyt Ruotsin tilannetta
Naton täysjäsenenä Suomi on Naton viidennen artiklan piirissä. Artiklan mukaan hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan, on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan.
Vanhasen mielestä Suomen kannattaa ehdottomasti panostaa alueelliseen yhteistyöhön ja lähiliittolaisiin Naton sisällä.
– Jos puhutaan perinteisestä sodankäynnistä, missä tarvittaisiin nimenomaan sotilaallista apua, niin silloin tietysti Suomelle annettavan avun myötä korostuisi yhteistyö lähimaiden kanssa. Puhumme siis Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.
– Eli pitäisi tehdä mahdollisimman tiivistä ja saumatonta yhteistyötä lähiliittolaisten ja niiden maiden kanssa, joilla on selkeä intressi siihen, miten Suomelle kävisi kriisitilanteessa.
Suomi siirtyy Nato-jäsenyyden myötä avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa. Katso koko Henri Vanhasen haastattelu jutun alussa olevalta videolta.