Turkki ja Unkari ovat viivytelleet kuukausitolkulla Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien kanssa. Tutkija näkee viivyttelyn kolauksena Naton uskottavuudelle.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen näkee, että Turkki pyrki viivyttelyllään muun muassa saamaan Yhdysvalloilta sotateknologiaa uusien hävittäjien muodossa ja puskemaan Naton agendaa itselle mieluisaan suuntaan.
– Tietysti aika selvää on ollut se, että Turkki on määrittänyt marssijärjestyksen sen osalta, miten nämä ratifioinnit ovat menneet.
Turkin ohella myös Unkari on viivytellyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointeja.
Lue myös: Niinistö kiittää kaikkia Nato-maita luottamuksesta – Stoltenberg: "Suomen jäsenyys tekee koko Natosta vahvemman"
Unkari pyrkii viivyttelyllään tekemään Turkille palveluksen, Vanhanen näkee. Unkarin viivyttely poistaa osaltaan painetta Turkin niskasta niin, että se ei ole jäänyt ainoaksi viivyttelijäksi.
– Unkari katsoo, että mitä se saa tästä irti. Pelimerkki kannattaa pitää käsissään niin kauan, kun siitä voi saada jotain.
Unkarilla on ollut muun muassa Euroopan unionin kanssa kiistaa maalle myönnetyistä tukirahoista, joita on sittemmin jäädytetty.
Suomen kannattaa panostaa alueelliseen yhteistyöhön
Ruotsin jäsenyyden ratifiointi on edelleen jumissa Turkissa ja Unkarissa. Vanhanen näkee maiden viivyttelyn kolauksena Naton uskottavuudelle.