Suomesta ja Ruotsista on hiljalleen tulossa de facto eli käytännössä Naton jäseniä – ja Venäjä tietää sen. Näin arvioi maanpuolustus- ja turvallisuusasioihin keskittynyt virolainen ICDS-tutkimuslaitos tuoreessa raportissaan.
Ulkoministeri Pekka Haaviston helmikuinen esiintyminen Pietarissa osoitti, että Suomi pystyy myös kritisoimaan Venäjää eri tavalla kuin muut länsimaat.
Tutkijoiden mukaan voidaan odottaa, että Suomen ja Venäjän formaali ystävyyssuhde kuitenkin jatkuu entisellään, mutta Suomen harvinaislaatuinen asema läntisen puolustusliittouman ja Venäjän välisenä neutraalina maana voi käydä tulevaisuudessa ahtaammaksi.
Haavisto osoitti, mihin Suomi pystyy
Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina lähentyneet Natoa, mutta eivät ole pyrkineet virallisesti liittymään siihen. Venäjä myös haluaisi pitää maat irrallaan sotilasliitosta, jonka vahvistumisen länsirajoillaan se kokee itselleen turvallisuusuhaksi.
Raportissa varoitetaan, että Kreml saattaa alkaa painostaa Suomea olemaan kritisoimatta Venäjää – samaan tapaan kuin se toimii muiden länsimaiden kanssa. Suomen tulee välttää illuusiota, että Venäjä ei voisi muuttua nopeastikin vaaraksi.
– Näkemys tai olettamus, että Venäjä ei ole tai ei olisi uhka Suomelle alueellisessa tai laajemmassa konfliktissa, on puhtaasti poliittista retoriikkaa eikä vastaa todellisuutta, raportissa kirjoitetaan.
Tällä hetkellä Suomen Venäjä-diplomatiassa on liikkumavaraa myös pieneen piikittelyyn Moskovaa kohtaan.