Usein sanotaan, että pienituloinen ei voi syödä terveellisesti. Valmisruokia saa alle kahden euron, kun taas salaattitarpeista ja kanafileistä saa pulittaa vähintäänkin tuplasti riippuen annosmäärästä.
Voiko pienituloinen syödä terveellisesti?
– Periaatteessahan kaupasta saa lanttua, perunaa ja porkkanaa halvalla. Osa ihmisistä saattaa jopa julkisissa keskusteluissa sanoa helposti, että osta lanttua, se on halpaa ja terveellistä. Samaan aikaan me tiedeämme monista tutkimuksista, että köyhyys, niukkuus ja siinä eläminen myös verottavat aivoja, kognitiivisia kykyjä ja tapoja toimia, köyhyystutkija Maria Ohisalo sanoi SuomiAreenassa Porissa.
Ruuan hinnalla on suuri merkitys valintoja tehdessä, mutta yhtä aikaa pienituloisen on otettava huomioon elämän iso kuva ja kuormittavuus. Pennin venyttäminen on raastavaa, eikä siinä tilassa olevan ole helppo miettiä terveellisempää ja eettisempää vaihtoehtoa euron mikropitsalle.
Ohisalon mukaan me elämmekin erilaisissa todellisuuksissa, jotka voivat olla hyvin kaukana toisistaan.
– Voi olla, että parempituloinen ihminen ei ole koskaan joutunut laskemaan senttejään ruokaan. Osalle tämä taas on arkipäivää hyvin vahvasti.
Hän toivoisikin ihmisiltä enemmän empatiakykyä ja ymmärrystä.
– Paikoin ruoan hinta on noussut vahvasti viime vuosina. Toki siihen on vaikuttanut vahvasti myös maailman markkinahintojen nousu ja teollisuuden katteiden nousu. Kyllä meillä on siinä tekemistä, että ruoka saataisiin kohtuuhintaiseksi, Ohisalo jatkaa.
"Tulevaisuudessa perinteinen ruokakauppa poistuu"
Niin ikään SuomiAreenassa puhunut tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava on osittain samoilla linjoilla Ohisalon ajatusten kanssa.
– Nyt meillä on sellainen tilanne, että vähävarainen kuluttaja ei pysty tekemään fiksuja valintoja sillä tavalla kuin pitäisi. Me tarvitsemme ennen kaikkea paremman järjestelmän. Kaikenlainen syyllistäminen on täysin väärin, Halava toteaa.
Paremmalla järjestelmällä Halava tarkoittaa muun muassa logistiikkaa. Nyt maito kuljetetaan maatilalta kauppaan ja kaupasta jääkaappiin. Tulevaisuudessa maito sujahtaisi maatilalta suoraan kotiin.
– Idea on se, että tavarat ja palvelut tulevat ihmisten luokse, eikä niin kuin nyt, että ihmiset menevät tavaroiden ja palveluiden luokse.
– Uskon, että meillä ei ihan kauhean kauaa enää ole nykyisen kaltaisia kauppaliikkeitä, missä hyllyt pursuavat tavaroita ja niitä päätyy hukkaan valtavia määriä.
Halavan mukaan ratkaisu on tehokas ja suoraviivainen logistiikka.
– Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ruokaa ei välivarastoida kauppoihin. Vaan ne tavalla tai toisella tulevat meille suoraan koteihin.
Hän uskoo, että uusi järjestelmä pudottaisi myös ruuan hintaa.
Uuden logistiikkajärjestelmän lisäksi tulevaisuudessa ihmisten arkea ja päätöksen tekoa helpottaisivat Halavan mukaan myös useat tekoälyratkaisut.
Tekoäly tunnistaisi asukkaan ruokailutottumukset ja pystyisi valitsemaan kaupasta aterian, joka olisi terveellistä ja mihin ihmisellä on varaa.
Halava puhuu antureista, jotka voisivat tunnistaa jääkapista kuluttajan käyttämät perustuotteet ja arvioida niiden tarpeen.
– Tämän jälkeen kodin virtuaaliavustaja lähettää eteenpäin tiedon mitä tuotteita tarvitaan. Lähetti voisi tuoda ruuat kotiisi esimerkiksi silloin kun olet töissä. Kun tulisit kotiin, kaikki olisi valmiina, Halava ennustaa.
Tällaisen järjestelmän toteuttaminen olisi Halavan mukaan mahdollista jo 10-15 vuoden sisällä.