Kolme viikkoa sosiaali- ja terveysministerinä ollut Wille Rydman (ps.) aikoo ensitöikseen puuttua hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksiin. MTV:n Uutisextrassa vieraillut Rydman kertoo jo laittaneensa lakiuudistukset vireille asian edistämiseksi.
Wille Rydman nosti hoivahenkilökunnan kielivaatimusten kiristämisen esille ensimmäisen kerran MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa jo ennen ministeripestin alkua.
Aloittaessaan sosiaali- ja terveysministerinä hän ryhtyi saman tien edistämään kiristystä.
Hoivahenkilökunnan nykyinen kielitaitovaatimus ei ole riittävä vaativaan työhön, sanoo Wille Rydman MTV:n Uutisextrassa.
– Lähden siitä, että kun meillä on valmisteilla ammattihenkilölaki ja lisäksi valvontalain päivitystarpeita, niin tässä yhteydessä lakiin on syytä säätää lupa- ja valvontavirastolle oikeus antaa evästyksiä ja ohjeistuksia kielitaitovaatimuksiin liittyen.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nostettaisiin hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimusta sellaiselle tasolle, että se riittää vaativaan työhön. Tällä hetkellä näin ei ole.
Aiheuttaa lisäkustannuksia
Rydman sanoo MTV:n Uutisextrassa, että tällä hetkellä hoitohenkilökunnalta edellytetään B1-tason kielitasoa. Käytännössä vaatimus on B2.2-taso.
B1-kielitaito tarkoittaa opetushallituksen mukaan kykyä selviytyä arkipäivän tilanteista sekä ymmärtää selkeää yleiskieltä tutuista aiheista. B2.2-taso puolestaan tarkoittaa kykyä viestiä sujuvasti ja joustavasti monenlaisissa, myös uusissa tilanteissa.
– Kyse on siitä, kuinka hyvin selviää käytännön työssä, osaa sujuvasti sotesanastoa ja ymmärtää potilasta, Rydman tarkentaa.
– Tässä tarvitaan lupa- ja valvontavirastolle mahdollisuuksia ohjeistaa, velvoittavuutta työnantajille ja kielikursseja tarpeen mukaan, Rydman tarkentaa.
Kielivaatimusten kiristäminen tulee vaatimaan jonkin verran lisäresursseja. Rydmanilla ei ole vielä tässä vaiheessa selkeää näkemystä siitä, kuinka paljon ja kuinka suuri osa kustannuksista jyvitetään työnantajille.
Rydman muistuttaa, että varsinkin ihmisten ikääntyessä asioiminen omalla äidinkielellä koetaan usein tärkeäksi.
– Vaikka ihminen olisi ollut hyvinkin kielitaitoinen, elämän ehtoopuolella ajattelu ja kommunikaatio palaa siihen kieleen mitä lapsuudessa eniten on käyttänyt.
Kyse potilasturvallisuudesta
Rydmanin mukaan kielitaito on merkittävä potilasturvallisuuskysymys.
– Ei pelkästään kommunikaatio potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä vaan myös kommunikaatio hoitohenkilökunnan sisällä. Valitettavasti nyt on aika paljon sellaisia tilanteita, että kotimaisia kieliä osaavat hoitajat ja lääkärit joutuvat korjaamaan ja käyttämään aikaansa siihen, että korjataan virhekäsityksiä, joita on aiheutunut puuttuvasta kielitaidosta.
Rydmanin mukaan tavoitteena on, että lakiesitys saataisiin eduskuntaan syksyn alkupuolella, ja että eduskunta ehtisi sen vielä tämän hallituskauden puitteissa käsitellä. Hän ei kuitenkaan halunnut vielä tässä vaiheessa sanoa milloin uudet kielivaatimukset voisivat astua voimaan.