Katso uutisjuttu: Nuoret nukkuvat liian vähän, mutta unirytmitystä voi opetella.
satu.koistinen@mtv.fi
Jopa puolet Kouluterveyskyselyyn vastanneista nuorista tytöistä ja naisista nukkuu vähemmän kuin kahdeksan tuntia yössä – haittavaikutukset näkyvät välittömästi.
Perjantaina 13.3. vietetään kansainvälistä unipäivää. Uni on äärimmäisen tärkeää aivoille ja hermosolujen uusiutumiselle.
Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan moni nuori nukkuu aivan liian vähän, mutta apua on onneksi saatavilla, esimerkiksi Punaisen Ristin Nuorten turvatalo tarjoaa nuorille unirytmitystä.
Univaje näkyy jo seuraavana päivänä.
– Etenkin kognitiiviset toiminnot kärsivät, eli keskittymiskyky heikkenee, tarkkaavaisuus huononee, huomiokyky kapenee, ilmaantuu muistivaikeuksia, tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Espoolaisen Perkkaan koulun ysiluokkalaisista osa herää levänneenä, toisilla on haasteita saada riittävästi unta.
Jokainen heistä kuitenkin tiedostaa, millaiset asiat voivat unta häiritä.
– Nukun päiväunia. Joskus valvon, koska opiskelen, tai sitten katson puhelinta. Puhun kavereiden kanssa ja selaan tiktokia, kertoo oman arvioinsa mukaan alle kahdeksan tuntia yössä nukkuva Karolin Kuusksalu.
Ikätoveria, Saahas Goswamia, toisinaan valveilla pitävät ajatukset seuraavasta päivästä.
– Jos huomenna on koulupäivä, tai koepäivä, stressi vaikeuttaa unta, Saahas sanoo.
Rasmus Seppänen puolestaan on huomannut, että liikunta ja aktiivinen elämä helpottavat myös unensaantia. Toisaalta, liian myöhään ei kannata urheilla.
– Joskus, jos on vetänyt kovan treenin ennen nukkumista, sitten ei oikein tahdo uni tulla, kroppa käy vähän ylikierroksilla, Rasmus huomauttaa.
Niin ikään ysiluokkalainen Astha Jha taas kokee nukkuvansa riittävästi. Hän jättää älypuhelimen illalla toiseen huoneeseen. Iltarutiinit ovat myös hänelle tärkeitä.
– Mulla on sama rutiini joka päivä. Menen aikaisin sänkyyn ja nukun samaan aikaan joka päivä, Astha kertoo.
Rutiinien tärkeyttä korostetaan myös Punaisen Ristin Nuorten turvatalossa. Sinne nuori voi tulla opettelemaan unirytmistystä.
– Esimerkiksi kello kuudelta meillä syödään päivällinen, yhdeksältä iltapala ja kello kymmenen meillä mennään täällä nukkumaan, kertoo vastaava kriisi- ja perhetyöntekijä Emma Kemi.
Vuonna 2025 Nuorten turvatalojen avun piirissä oli 1714 nuorta, joista 11 prosenttia ilmoitti avun hakemisen ensisijaiseksi syyksi vuorokausirytmiin kytkeytyvät syyt.
Vuorokausirytmiin ja uneen liittyvien yhteydenottojen osuus kasvaa joka vuosi.
– Uneen ja vuorokausirytmiin liittyvät haasteet näkyvät kaikissa tuen muodoissamme lähes kaikilla nuorilla, niin paikallisilla Nuorten turvataloilla kuin valtakunnallisella Nettiturviksella, Kemi kertoo.
Unirytmityksen tavoitteena on tukea nuoren hyvinvointia ja sen suunnittelussa huomioidaan jokaisen yksilölliset tarpeet.
– Kyse on noin kuukauden jaksosta, jonka aikana nuori yöpyy tässä meillä turvatalolla arkiyöt. Yhdessä yritetään arkeen löytää normaaleja unirutiineja, normaalimpaa säännöllistä päivärytmiä, Kemi avaa.
Unirytmitystä tarjotaan vuoden jokaisena päivänä – yhteyttä voi ottaa esimerkiksi Nettiturvikselle tai suoraan Nuorten turvataloille. Tukea ja tietoa aiheestä löytyy myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Satu Koistinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Koistinen on erityisesti kiinnostunut lapsiin ja nuoriin liittyvistä uutisaiheista. Lisäksi häntä kiinnostavat arkeen ja yhteiskuntaan vaikuttavat ilmiöt Suomessa.
Hän tekee MTV Uutisissa monipuolisia uutissisältöjä – päivän polttavista uutisaiheista syvälle luotaaviin videototeutuksiin.
Juttuvinkit ovat erittäin tervetulleita! Koistiseen voit olla yhteydessä sähköpostilla satu.koistinen@mtv.fi.