Tuhannen NHL-ottelun rajan rikkova Mikko Koivu haki pikkupoikana oppia Teemu Selänteen treenivideosta – vertailu Sakuun raivostutti: "Mikko on kulkenut raskaan tien"

21:11
Mikko Koivu kertoo videolla urastaan ja suunnitelmista sen päättymisen jälkeen.

Minnesota Wildin Mikko Koivu, 36, pääsee harvinaiseen tuhannen NHL-ottelun kerhoon sunnuntaina Dallas Starsia vastaan. Isä Jukka Koivu kertoo MTV Urheilulle poikansa raskaasta polusta kohti menestystä. Vertailu komean uran tehneeseen isoveljeen on ottanut välillä koville. 

Mikko Koivu oli 12-vuotias, kun hän sai käsiinsä Teemu Selänteen ja Paul Kariyan treenivideon, jossa oli kaukalon ulkopuolisia harjoitteita. Siitä tuli innokkaalle kiekkojunnulle rakas pätkä. 

– Mikko osasi sen ulkoa, isä Jukka Koivu muistelee. 

Selänteestä on ollutkin hyvä ottaa mallia monessa mielessä, vaikka nuoremmasta Koivusta tuli täysin erityyppinen pelaaja. Selänne on 1451 ottelullaan eniten NHL-matseja pelannut suomalainen. 

Eniten NHL-otteluita pelanneet suomalaiset: 

1. Teemu Selänne 1451 

2. Teppo Numminen 1372

3. Jari Kurri 1251

4. Olli Jokinen 1231

5. Saku Koivu 1124

6. Kimmo Timonen 1108

7. Mikko Koivu 999 

8. Jyrki Lumme 985

9. Valtteri Filppula 975

10. Jussi Jokinen 951

Koivusta tulee sunnuntaina vasta seitsemäs suomalaispelaaja, joka on yltänyt maagiseen tuhannen NHL-ottelun rajaan. 

Isä-Jukka on paikan päällä katsomassa, kun toinenkin poika pääsee tonnikerhoon kotipelissä Dallas Starsia vastaan. Saku Koivu pelasi NHL-urallaan 1124 runkosarjan ottelua.

Jukka myöntää, että alahuuli saattaa väpättää tunnemyrskyssä.  

– Kyllä sitä miettii, että missä maailmassa on tullut elettyä viimeiset 25 vuotta. Nyt ymmärtää paremmin senkin, mitä Sakun tuhannen pelin rajan ylittäminen merkitsee, hän pohtii. 

– On siinä aika monta kertaa saanut laittaa luistimennauhat kiinni. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Rullaluistimet jalassa syömään

Selänteen ja Kariyan treenivideo ei ollut suinkaan ainoa oppi, jota nuori Mikko Koivu imi itseensä. Hänen voi sanoa syntyneen jääkiekkomaailmaan. 

Jukka valmensi TPS:n juniorijoukkueita ja lopulta edustustakin. Isoveli Saku Koivusta tuli kaikkien tuntema kiekkosankari viimeistään vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkimainingeissa. 

Intoa ei ainakaan puuttunut. Jukka muistelee, miten Mikko höyläsi pihalätkää Turun Teräsrautelassa sijaitsevan omakotitalon pihalla rullaluistimet jalassa. Pelit jatkuivat niin myöhään, että pihalle oli pakko asentaa kunnon valotkin. 

"Sanoin Mikolle, että jos satsaat nyt lihashuoltoon, kiität sitä, kun olet vanhempi pelaaja." 

– Kun 4–5 kertaa pyysi, Mikko tuli syömään rullaluistimet jalassa. Hän söi nopeasti ja lähti samaa latua takaisin kentälle, Jukka naurahtaa. 

Isä "myi" pojille ajatuksen venyttelystä illalla Urheiluruudun aikana. Siitä tuli tapa, joka jatkui pitkään. Sitä ennen piti illan treenien ja kouluhommien olla hoidettuna. 

– Rutiinit ovat olleet pilkuntarkkoja päivittäin 12-vuotiaaksi asti. Hän on huolehtinut lihashuollosta päivittäin. Sanoin Mikolle, että jos satsaat nyt lihashuoltoon, kiität sitä, kun olet vanhempi pelaaja. 

Turkulaisen torilegendan mukaan Mikon ja Sakun piti tehdä aamulla kuntopiiri ennen kuin he saavat aamupalaa. Isä röhähtää spontaaniin nauruun jutun kuultuaan. 

– Se ei sentään pidä paikkaansa. Kyllä he ovat aamupalaa saaneet. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Punttia vasta 18-vuotiaana

Koivun menestyksekäs junioriura ei ollut yhtä paraatimarssia. Hän kasvoi teini-ikäisenä vuodessa kymmenisen senttiä, minkä takia polvet kipeytyivät pahasti. Äiti Tuire joutui hieromaan jalkoja, että poika sai öisin kivuiltaan nukuttua. 

Isä oli kieltämässä Mikolta osittain rajun kasvun takia punttiharjoittelua teini-ikäisenä. Voimaharjoittelu alkoi kunnolla vasta 18-vuotiaana. 

– Se oli Mikolle kova paikka esimerkiksi Vierumäellä maajoukkueleireillä. Hän kysyi, että minkä takia minä en saa tehdä punttia, kun muut saavat. 

Sittemmin Mikko on saanut vääntää punttia senkin edestä. Eikä hän ole itseään säästellyt. Keskushyökkääjä on harjoitellut viisi viime vuotta Timo Kujasen ja ex-pikaluistelija Risto Rosendahlin opastuksella. 

– Olen nähnyt jääkiekon parissa monenlaista, mutta heidän treenaamisensa seuraaminen on ainutlaatuinen kokemus. Se on kova paketti. 

Mikolla oli jo nuorena ympärillä iso tukihenkilöiden joukko, joka puski häntä uralla eteenpäin. Jukka Koivu nostaa esille nuorten maajoukkueissa valmentaneen Pekka Hämäläisen

– Hän oli siihen aikaan jo psykologisesti erittäin etevä valmentaja. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

"Vertailu rajua henkisesti"

Jääkiekkoperheessä sen nuoremman veljeksen osa on aina kova, koska vertailu käynnistyy jo nuorena. Mikko Koivu jos kuka on sen kokenut. 

Koivu oli jo nuorena supertähti, NHL:stä ja maajoukkueesta tuttu ykkössentteri. Mikosta huokui jo varhaisessa vaiheessa tuska, kun häneltä kysyttiin isoveljestä. 

– Veljesten keskinäinen suhde on ollut hyvä, mutta ulkopuolisten vertailu on ollut Mikolle raskas paikka. Koulussa ja joka paikassa vertailua oli koko ajan. 

– Kun Sakulle alkoi tulla menestystä, Mikko oli 15–17-vuotias nuori, jolla oli oma kehitys kesken. Se oli rajua aikaa henkisesti. 

Viime vuosina vertailu on vähentynyt, kun Mikko on osoittanut, että hän pystynyt luomaan komean uran omista lähtökohdistaan. 

Saku Koivu piti yhdeksän kautta Montreal Canadiensin C-kirjainta rinnassa, ja Mikosta tuli Minnesota Wildin kapteeni vuonna 2009. Yhteen perheeseen on tiristynyt valtava määrä johtajuutta. 

Ja aika kova juttu on sekin, että molemmat ovat jääkiekon maailmanmestareita: Saku 1995 ja Mikko 2011. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

"Voittaminen verissä"

Ammattilaiskaukaloissa on paljon pelaajia, jotka yrittävät. Sitten on se pieni erikoisporukka, joka lyö joka tilanteeseen jo vielä pienen lisäannoksen raivoa. 

Sakussa oli sitä, Mikossa vähintään yhtä paljon. Mikko on isompi kun Saku, mutta sisällä roihuaa samanlainen tuli. 

Mikko Koivussa on hyvällä tavalla vanhaa ajan hokijäärää, joka jyrää kaikki esteet tieltään. Hän ei salli itseltään tai joukkuekavereiltaan yhtään menetettyä kaksinkamppailua. 

Hän vetää niin sanotusti "sukille", loppuun asti. 

"Kun he pelasivat sulkapalloa tai tennistä, ei se päätös aina ollut aina lasten katseltavaa. Hurjaa touhua." 

Isä Jukka on imenyt paljon valmennusoppiaan TPS:n menestysvuosien valmentajalta Vladimir Jursinovilta, jonka metodeihin kuului vetää treeneissäkin kaikki tilanteet täysillä – vaikka joukkuekaverin mieli vähän pahoittuikin. 

Jukka ei kuitenkaan myönnä, että voitontahtoa olisi pumpattu tietoisesti kotoa. 

– Voittamisen juttu on molemmilla verissä. Se on tullut luontaisesti. 

Piirteet tulivat ilmi jo nuorena Lokalahden kesämökillä, kun veljekset ottivat aikaa palloradassa, joka kiersi oksien, kantojen ja kivien keskellä. 

– Se oli aika verinen taistelu, että kumpi sieltä tulee voittajana. Kun he pelasivat sulkapalloa tai tennistä, ei se päätös aina ollut aina lasten katseltavaa. Hurjaa touhua. 

Jääkiekkotoimittajan yksi ikävimpiä tehtäviä on mennä pukukoppiin haastattelemaan Mikko Koivua joukkueen tappion jälkeen. Se kiukku ja pettymys kumpuaa syvältä. 

Silloin ei kannata esittää harkitsemattomia ja epäkunnioittavia kysymyksiä. 

Se mulkaisu tyhmän heiton jälkeen jää mieleen pitkäksi aikaa. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Haaveena merkkipäivät yhdessä

Koivu on jäänyt sikäli ikävään välikäteen, että vuonna 2000 NHL:ään liittynyt laajennusjoukkue ei ole pystynyt nousemaan hetkittäisistä noususuhdanteista huolimatta NHL:n kärkikaartiin taistelemaan Stanley Cupista. 

Mikko Koivu on tehnyt voittamisen eteen kaiken, enemmänkin, mutta lopullinen täyttymys taitaa jäädä saavuttamatta – kuten jäi Sakultakin. 

Koivun sopimus päättyy tämän kauden jälkeen, ja hänen tulevaisuutensa on avoinna. Jatkuuko ura Minnesotassa vai lähteekö hän vielä jahtaamaan kannua muualle? Vai siirtyykö hän jo siviilielämän puolelle?

Koivu kertoi kesällä MTV Urheilun haastattelussa, että uran jälkeinen elämä on käynyt jo mielessä.  Milloin tahansa Koivu lopettaa, hän voi tehdä sen kevein mielin. Kovin paljon enempää ei olisi voinut jääkiekon eteen tehdä.  

"Se ei ole ollut meillä mahdollista 25 vuoteen."

– Tunnen syvää kiitollisuutta lajia ja Mikon tekemään työtä kohtaan. Hän on käynyt kovan tien. 

Saku asettui perheineen Turkuun uran lopettamisen jälkeen. Isoisä Koivu odottaa sitä hetkeä, kun Mikko tuo kolmelapsisen perheensä muuttokuorman vanhoille kotiseuduille. Tai toki on mahdollista, että Mikko saa mielenkiintoisen työtarjouksen Pohjois-Amerikasta ja jää sinne. 

Jukan tulevaisuuden toiveet ovat hyvin maanläheisiä ja vaatimattomia. 

– Jos saisimme viettää äitienpäivän, isänpäivän, joulun ja lasten synttärit yhdessä. Se ei ole ollut meillä mahdollista 25 vuoteen. Se usein unohtuu, kun ihannoidaan sitä, että lapset pelaavat NHL:ssä. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja